RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Suvannon kylä
Pelkosenniemi, Lappi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- koulu, kylä, pihapiiri, talonpoikaistalo, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Pelkosenniemi
- Region
- Lappi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 67.15213, 27.27180
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 2145
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Suvannon erämaakylä Kemijoesta haarautuvan Kitisenjoen varressa on Lapin pohjoisimpia talonpoikaiseen omavaraistalouteen perustuvia kyliä 1600-luvun pysyvän uudisasutuksen äärilaidalla. Syrjäisen Suvannon kylän rakennuskanta on kokonaisuudessaan säästynyt toisen maailmansodan tuhoilta. Kyläkummulle ryhmittynyt, poikkeuksellisen yhtenäisenä säilynyt rakennuskanta on suureksi osaksi peräisin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alusta, niittytalouden kukoistuskaudelta. Eheinä säilyneissä pihapiireissä on runsaasti eriaikaisia talousrakennuksia. Kylän rakennuskanta on tutkittu tarkkaan.
Syrjäinen Suvannon kylä on ainutlaatuisen hyvin säilynyt Lapin kylä. Sen rakennuskanta sijaitsee metsän reunustamalla viljelyaukealla Kitisen rannassa. Kyläasutus on sijoittunut vanhan raitin ja siltä erkanevien teiden varsille. Kaikkiaan Suvannossa on säilynyt toista sataa ennen sotia rakennettua hirsirakennusta, näistä kaksikymmentä on asuinrakennuksia. Useimmat punamullatuista asuinrakennuksista ovat 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Vanhin on Hiltusen 1700-luvulla rakennettu päärakennus. Perinteisiä pihapiirejä on lisäksi mm. Junttilan, Saunalan, Mettiäisen, Harjulan, Mattilan, Simunan ja Joopilan tiloilla. Suvannon kaksikerroksinen koulu on vuodelta 1928.
Kokkosnivan voimalan aiheuttama vedenpinnan nousu on muuttanut Kitisen jokimaisemaa Suvannon kylän kohdalla. Muutoksen haitallisia vaikutuksia on pyritty lieventämään maisemoinnin avulla.
Suvannon kylä on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi "Suvanto".
Historia
Suvannon kylä sai pysyvän asutuksensa 1600-luvulla. Syrjäisen sijaintinsa ansiosta kylä säästyi Lapin sodan tuhoilta 1944. Kitiseen 1980-luvulla rakennetun voimalaitoksen johdosta joen vesipinta kylän kohdalla nousi ja rantamaisema muutti omistajien, ympäristöministeriön ja Pelkosenniemen kunnan rahoituksella. Kitisen ylittävä silta valmistui 1990-luvun alussa.
Further reading (as the agency lists it)
Suvanto. Tutkimus kylän rakennuksista. Toim. Antti Aitoaho. Oulun yliopisto 1978.
Lapin rakennusperintö. Lapin läänin rakennusperinne ry. Oulu 1984.
Antti Pihkala, Suvanto; rakennushistoria, korjausohjelma, kyläympäristösuunnitelma. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston julkaisu A 12. Oulu 1986.
Antti Pihkala, Anna-Liisa Sippola, Lauri Yli-Tepsa, Suvannon kylä. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen. Oulu 1986.
Hanna Snellman, Uittotyöväen elämää Suvannon kylässä ja Kitisenjoella 1920-1950 -luvuilla. Lapin metsämuseo 25 vuotta. Lapin metsämuseoyhdistys ry:n julkaisusarja n:o 4. Rovaniemi 1987.
Antti Pihkala, Helena Hirviniemi, Esko Männikkö ja Lauri Yli-Tepsa, Suvannon kylä. Korjauskokeilun seuranta 1985-1989. Selvitys 6/1990. Ympäristöministeriö 1990.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto 1993.
Kari Tallavaara, Kairavuopiolaiset. 300 vuotta Kairalan kylähistoriaa. Tornio 2000.
Aimo Kehusmaa - Samuli Onnela, Suur-Sodankylän historia 1. Suur-Sodankylän historiatoimikunta 1995.
Tiina Elo, Sirkka-Liisa Seppälä, Isojen pirttien kylät. Pelkosenniemen kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 1/2013. Ympäristöministeriö 2013.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Suvanto wilderness village, on the Kitisenjoki river branching off from the Kemijoki, is one of the northernmost villages in Lapland based on a peasant self-sufficient economy, at the outermost edge of permanent new settlement of the 17th century. The building stock of the remote Suvanto village has survived the destruction of the Second World War in its entirety. The exceptionally unified building stock, grouped on the village hillock, is largely from the latter part of the 19th century and the early 20th century, the heyday of meadow farming. The intact farmyards contain numerous outbuildings from different periods. The building stock of the village has been studied in detail.
The remote village of Suvanto is an exceptionally well-preserved village in Lapland. Its building stock is situated on a cultivated clearing bordered by forest, on the bank of the Kitisenjoki. Village settlement is located along the old village street and the roads branching off from it. In total, more than a hundred log buildings built before the wars have survived in Suvanto, twenty of which are residential buildings. Most of the red ochre-painted residential buildings date from the 19th century and the first half of the 20th century. The oldest is the main building of Hiltunen, built in the 18th century. Traditional farmyards are also found at the farms of Junttila, Saunala, Mettiäinen, Harjula, Mattila, Simuna and Joopila, among others. The two-storey school of Suvanto dates from 1928.
The rise in water level caused by the Kokkosniva power plant has changed the river landscape of the Kitisenjoki at the village of Suvanto. Efforts have been made to mitigate the harmful effects of this change through landscaping.
The village of Suvanto has been classified as a nationally valuable landscape area "Suvanto".
History
Suvanto village received its permanent settlement in the 17th century. Thanks to its remote location, the village escaped destruction in the Lapland War in 1944. As a result of the power plant built on the Kitis in the 1980s, the water level of the river rose at the village, and the shoreline landscape changed, financed by the owners, the Ministry of the Environment and Pelkosenniemi municipality. The bridge crossing the Kitis was completed in the early 1990s.