RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Hämeen Härkätie
Hattula, Hämeenlinna, Koski Tl, Lieto, Loppi, Marttila, Somero, Tammela, Useita maakuntia, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kellotapuli, kirkko, kylä, muinaisjäännös, silta, talonpoikaistalo, tie
- Character (as the agency lists it)
- kulttuurimaisema
- Municipalities
- Hattula, Hämeenlinna, Koski Tl, Lieto, Loppi, Marttila, Somero, Tammela
- Region
- Useita maakuntia
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.58089, 22.73881
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 2118
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja Suuren Rantatien ohella keskiajan merkittävin tie Suomessa. Hämeen Härkätie kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Hallinnon lisäksi tie on palvellut kaupan ja eränkäynnin tarpeita jo rautakauden loppupuolelta alkaen, jolloin se yhdisti Varsinais-Suomen ja Vanajan Hämeen rautakautiset asutusalueet.
Hämeen Härkätien linjaus on vakiintunut varhaiskeskiajalla. Tiekohteen linjaus perustuu pääosin tähän keskiaikaiseen linjaukseen. Poikkeuksen muodostavat Somerolla Paimiojoen järviketju ja Renko-Hämeenlinna väli, joissa on noudatettu keskiajan jälkeen syntynyttä linjausta. Rengossa on otettu mukaan lisäksi ns. Rehbinderin oikaisu esimerkkinä tienrakentamisesta ja -linjauksesta 1800-luvun puolivälissä.
Hämeen Härkätie seuraa Turusta lähdettäessä vanhastaan tiheästi asuttuja jokilaaksoja aina Somerolle saakka, jonka jälkeen tie kulkee suurelta osin harvaanasuttujen metsäseutujen halki Hämeenlinnaan saakka. Metsäisillä takamailla kulkeva tielinjaus on oiva näyte alkukantaisena säilynyttä härkätietä, joka luontevasti asettuu maastoon ja sen muotoihin. Hämeen Härkätie on säilynyt varsin hyvin, vaikka sitä onkin aikojen muuttuessa päällystetty ja paikoin oiottukin. Linjauksena Härkätie on tuhoutunut täysin vain Turussa, Liedossa ja Rengossa, jossa tie on osittain jäänyt valtatien 10 alle.
Turun hevostorin liepeiltä alkanut Härkätie seuraa Turussa ja Liedossa Aurajokea. Härkätien alkuosa on pääosin jäänyt valtatie 10 alle. Ainoastaan Liedon Vanhanlinnan kohdalla on säilynyt jokilaaksossa edustava peltomaiseman, linnavuoren, Härkätien ja Loukinaisten kivisillan muodostama kulttuurimaisema. Vanhalinnan jälkeen Härkätie seuraa Liedon halki virtaavaa Savijokea. Tarvasjoen kunnasta eteenpäin Härkätien tielinjaus on säilynyt. Tie seuraa tiiviisti Paimiojoen pohjoisrannan vartta Marttilan ja Kosken halki aina Somerolle asti. Somerolla tie kääntyy Paimiojoen järviosuuden jälkeen koilliseen seuraamaan Pajulanjoen vartta.
Tarvasjoen Paimiojoen ja Tarvasjoen risteykseen syntyneen kulttuurimaiseman muodostavat harjanteella sijaitseva kirkko vuodelta 1779, Härkätien varrelle vanhalle pappilan paikalle rakennettu seurakuntatalo sekä rantapellon kumparella sijaitseva tiiviisti rakennettu vanha Euran kylätontti. Marttilan vanhan emäpitäjän kirkko vuodelta 1765 ja pappila sijaitsevat taajaman keskellä. Koskella Härkätie kulkee läpi kirkonkylän taajaman. Kosken kappelin hautausmaalla on säilynyt 1777 rakennettu kellotapuli.
Tammelassa tie kulkee asumatonta metsätaivalta, jonka katkaisevat vain Letkun ja Portaan kylät. Härkätien perinteinen linjaus onkin säilynyt parhaiten Someron kunnanrajan ja Portaan välisellä tieosuudella. Saaren kartanoon kuuluvan Kivilammin torpan pihapiiri on säilynyt hyvin. Portaan kylä on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo varhaiskeskiajalla. Kylän itäpuolella tielinjaa on oikaistu monin paikoin.
Lopella Härkätie jatkuu asumattomien metsätaipaleiden poikki Rengon pitäjään. Metsätaipaleen katkaisevat vain Kuittilan ja Lietsan kylät. Rengon kirkolta Hämeenlinnaan Hämeen Härkätiellä on kolme eriaikaista linjausta. Vanhin on Rengon kirkon kautta ja Alajärven eteläpuolelta kiertänyt linjaus, joka on osittain kasvanut umpeen. Toinen, 1600-luvulla käyttöön otettu linjaus kääntyy Rengon kirkolta pohjoiseen ja kiertää Alajärven pohjoispuolelta. Kolmas linjaus on ns. Rehbinderin oikaisu 1850-luvulta, joka on säilynyt osittain Rengon kirkon ympäristössä. Tieoikaisun suoralinjaisuus muodostaa kontrastin vanhemman Härkätien linjaukselle. Pääosa tieoikaisusta on jäänyt valtatie 10:n alle. Suoralinjaisessa tiessä on mutka ainoastaan Rengon kirkon kohdalla.
Rengon kahdeksankulmainen pitkäkirkko on rakennettu kivestä keskiajan loppupuolella ja otettu 1600-luvun autioitumisen jälkeen uudestaan käyttöön 1780-luvulla. Lainamakasiinissa toimii 1964 avattu Härkätiemuseo.
Rengon ja Hämeenlinnan välisen Härkätien linjaukseksi 1600-luvun loppupuolella vakiintunut pohjoinen reitti kulkee myös Hattulassa pääosin harvaan asuttujen takamaiden halki. Kyläasutusta on enemmän Alajärven pohjoispäässä. Hämeenlinnan alueella tie ylittää ensin laajan peltoaukean ja Ahveniston harjun ja kääntyy sen jälkeen kohti Hämeen linnaa.
Liedon Vanhalinnan tieosuus ja Porras-Renko tieosuus ovat tiehallinnon tiemuseokohteita. Liedon Vanhalinnan alueella tie kulkee valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Tie Tammelasta Hämeenlinnaan on Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Tammelassa osa tiestä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen "Mustila-Porras-Kaukolanharju". Tarvasjoen osuus tiestä kuuluu Paimionjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen.
Historia
Hämeen Härkätie palveli hallintoa ja kaupankäyntiä sekä sotaväen siirtoja Turun ja Hämeen linnojen välillä. Keskiajalla Härkätie toimi myös pyhiinvaellusreittinä. Hämeen Härkätien nimisenä se esiintyy vanhoissa kansanlauluissa. Tietoja tielinjalla olevista silloista ja maamerkeistä on 1300- ja 1400-luvun rajankäyntiasiakirjoissa. Se mainittiin myös Jaakko Teitin valitusluettelossa 1556.
Hämeen Härkätien varren seutuja asutettiin jo esihistoriallisella ajalla. Aurajoen varren kylät Turusta aina Tarvasjoelle saakka asutettiin varhaiskeskiajalla. Muut jokivarsien kylät ja metsätaipaleen Porras, Lietsa, Kuittila saivat asutuksensa viimeistään keskiajalla.
Historiallisella ajalla Härkätien linjauksessa tapahtui varsin vähän muutoksia. Rengon ja Hämeenlinnan välillä otettiin käyttöön 1600-luvulla uusi Alajärven pohjoispuolelta kiertänyt reitti. Rengosta Luolajan kautta Hämeenlinnaan rakennettiin 1853 uusi tie, joka sai nimityksen Rehbinderin oikaisu kuvernööri Carl Otto Rehbinderin mukaan. Rehbinder toimi Hämeen läänin kuvernöörinä 1841-1863. 1930-luvulla tien mutkia oikaistiin ja mäkiä madallettiin. Uusi Turun ja Hämeenlinnan yhdistävä valtatie 10 valmistui 1962, jonka jälkeen Härkätie jäi joukoksi paikallis- ja yksityisteitä.
Further reading (as the agency lists it)
Suomen teiden historia I, Pakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseen, Helsinki 1974.
Matti Vakkilainen, Vanhoilla valtateillä. Kruununteiden ja kansanpolkujen vuosisataisia vaiheita. Helsinki 1982.
Jaakko Masonen, Hämeen Härkätie. Synty ja kehitysvaiheet. Varhainen maaliikenne arkeologisena ja historiallisena tutkimuskohteena. Helsinki 1989.
Kaarin Lehtonen, Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 2. Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. 1990.
Hämeen härkätie. Maisemanhoidon yleissuunnitelma Hämeenlinnasta Tammelaan. Hämeen tiepiiri - Hämeen liitto 1997.
Hämeen härkätie. Maisemanhoidon yleissuunnitelma Somerolta Turkuun. Tielaitos, Turun tiepiiri - Lounais-Suomen ympäristökeskus 1998.
Tapani Mauranen (toim.), Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Tielaitos 1999.
Hämeen Härkätiellä. Toim. Pirjo Poutanen. Otava 2002.
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Hämeen Härkätie is the link road between the castles of Turku and Häme and, alongside the Suuri Rantatie, the most important medieval road in Finland. Hämeen Härkätie runs through the oldest settled areas and villages of Varsinais-Suomi and Häme. In addition to administration, the road has served trade and hunting needs since the late Iron Age, when it connected the Iron Age settlement areas of Varsinais-Suomi and Vanaja Häme.
The route of Hämeen Härkätie became established in the early Middle Ages. The alignment of the road is based mainly on this medieval route. The exceptions are the Paimiojoki lake chain in Somero and the Renko–Hämeenlinna section, where a route formed after the Middle Ages has been followed. In Renko, the so-called Rehbinder realignment has also been included as an example of road construction and alignment in the mid-19th century.
Starting from Turku, Hämeen Härkätie follows the densely settled river valleys that have long been inhabited as far as Somero, after which the road runs through largely sparsely populated forested areas as far as Hämeenlinna. The road route through the forested backcountry is a fine example of the Härkätie preserved in its original form, which fits naturally into the terrain and its contours. Hämeen Härkätie has survived quite well, although over the ages it has been paved and in places straightened.
As a line, Härkätie has been completely destroyed only in Turku, Lieto and Renko, where the road has partly been left beneath main road 10.
Starting from the edge of the Hevostori in Turku, Härkätie follows the Aurajoki in Turku and Lieto. The initial part of Härkätie has mostly been left beneath main road 10. Only at Vanhanlinna in Lieto has a cultural landscape survived in the river valley, consisting of a field landscape, a castle hill, Härkätie and the Loukinaisten kivisilta (stone bridge). After Vanhalinna, Härkätie follows the Savijoki flowing through Lieto. From the municipality of Tarvasjoki onwards, the road alignment has been preserved. The road closely follows the northern bank of the Paimiojoki through Marttila and Koski all the way to Somero. In Somero, after the lake section of the Paimiojoki, the road turns north-east to follow the Pajulanjoki.
The cultural landscape formed at the Paimiojoki–Tarvasjoki junction in Tarvasjoki consists of the church from 1779 on the ridge, the parish hall built along Härkätie on the site of the old parsonage, and the closely built old Eura village site on the hillock in the shore field. The church of the old mother parish of Marttila, dating from 1765, and its parsonage are located in the middle of the built-up area. In Koski, Hämeen Härkätie runs through the built-up area of the church village. The bell tower built in 1777 survives in the cemetery of Koski chapel.
In Tammela the road runs through uninhabited forest, broken only by the villages of Letku and Portaa. The traditional alignment of Härkätie has survived best on the road section between the Somero municipal boundary and Portaa. The courtyard of the Kivilammi croft, which belongs to Saari manor, has survived well. The village of Portaa developed along Hämeen Härkätie already in the early Middle Ages. On the east side of the village the road alignment has been straightened in many places.
In Loppi, Hämeen Härkätie continues across uninhabited forest tracts into the parish of Renko. The forest stretch is broken only by the villages of Kuittila and Lietsa. From Renko church to Hämeenlinna there are three alignments of Hämeen Härkätie from different periods. The oldest is the route passing via Renko church and skirting Alajärvi from the south, which has partly overgrown. The second, introduced in the 17th century, turns north from Renko church and goes around Alajärvi from the north. The third is the so-called Rehbinder realignment from the 1850s, which has partly survived in the environment of Renko church. The straightness of this realignment forms a contrast to the older alignment of Härkätie. Most of the realignment has been left beneath main road 10. The straight road has a bend only at Renko church.
The octagonal pitkäkirkko of Renko was built of stone in the late Middle Ages and, after the depopulation of the 17th century, was brought back into use in the 1780s. The Härkätiemuseo, opened in 1964, operates in the Lainamakasiini storehouse.
The northern route, which became established as the alignment of Härkätie between Renko and Hämeenlinna in the late 17th century, also runs through Hattula, mainly through sparsely populated backcountry. There is more village settlement at the northern end of Alajärvi. In the Hämeenlinna area the road first crosses a wide field plain and the Ahvenisto ridge, and then turns towards Hämeen linna.
The Vanhanlinna road section in Lieto and the Porras–Renko road section are road museum sites of the Road Administration. In the Vanhalinna area of Lieto the road runs through the Aurajokilaakso landscape area, which is of national value. The road from Tammela to Hämeenlinna is part of the nationally valuable landscape area of Hämeen Härkätie. In Tammela, part of the road belongs to the nationally valuable landscape area "Mustila-Porras-Kaukolanharju". The Tarvasjoki section of the road belongs to the nationally valuable Paimionjoki landscape area.
History
Hämeen Härkätie served administration and trade, as well as the movement of troops, between Turku and Häme castles. In the Middle Ages Härkätie also served as a pilgrimage route. It appears under the name Hämeen Härkätie in old folk songs. Information about the bridges and landmarks along the road alignment is found in the boundary-survey documents of the 1300s and 1400s. It was also mentioned in Jaakko Teitti's list of complaints of 1556.
The areas along Hämeen Härkätie were already inhabited in prehistoric times. The villages along the Aurajoki river, from Turku as far as Tarvasjoki, were settled in the Early Middle Ages. Other villages along the rivers, and the forest trail's Porras, Lietsa and Kuittila, received their settlement by the Middle Ages at the latest.
In the historical period there were very few changes to the alignment of Härkätie. Between Rengo and Hämeenlinna, a new route passing around the north side of Alajärvi was introduced in the 1600s. In 1853 a new road was built from Rengo via Luolaja to Hämeenlinna; it was named Rehbinderin oikaisu after governor Carl Otto Rehbinder. Rehbinder served as governor of Häme Province from 1841 to 1863. In the 1930s the bends of the road were straightened and the hills were lowered. The new valtatie 10, linking Turku and Hämeenlinna, was completed in 1962, after which Härkätie was left as one of many local and private roads.