RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Haapamäen rautatieasemanseutu
Keuruu, Keski-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kauppa- ja liikerakennus, liikenteenrakennus, pihapiiri, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- taajama
- Municipality
- Keuruu
- Region
- Keski-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.24676, 24.45688
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 207
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Maamme tärkeimpiin risteysasemiin aikanaan kuuluneen Haapamäen laaja asemayhdyskunta levittäytyy radan suuntaisena. Risteysaseman ympärille kasvaneessa asemataajamassa on eri-ikäistä rakennuskantaa risteysaseman eri vaiheista.
Ennen vilkkaan asemanseudun rakennuskannassa on monia eri rautatietoimintoja palvelevia rakennuksia. Asemarakennus on rakennettu 1897 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan. Alueella on lisäksi mm. asemaravintola, lepohuonerakennus, vesitorni, suuri veturitalli sekä suuri määrä asuinrakennuksia talousrakennuksineen.
Haapamäen aseman erikoisuus on vanhoihin rakennuksiin sijoitettu Höyryveturipuisto.
Alueeseen liittyy noin kilometrin päässä radan Jyväskylään johtavan rataosuuden varressa sijaitseva Leponiemen vahtitupa pihapiireineen. Haapamäellä on säilynyt myös noin kilometri harvinaiseksi käynyttä lennätinlinjaa radan varrella.
Historia
Vuonna 1883 valmistuneen Vaasan radan asemista yksi rakennettiin Keuruun pitäjän rajojen sisälle, ei kuitenkaan kirkonkylään, vaan Kangaslammen rannalle Haapamäen kylään. Aseman nimeksi tuli Keuru. Ensimmäinen asemarakennus Haapamäen Keurun asemalle rakennettiin 1883. Kun Jyväskylän rata valmistui 1895-1897, siirrettiin Keuru-niminen asema kirkonkylään ja Haapamäelle rakennettiin uusi suurempi asemarakennus. Haapamäen aseman seutu oli harvaan asuttua erämaata, mutta aseman ja siihen liittyvien rautatieläisten asuinrakennusten ympärille kehittyi vähitellen asemataajama.
Radan jatkaminen Jyväskylästä Pieksämäelle alkoi Haapamäeltä radan uusimisena 1916. Poikkirata Haapamäeltä Poriin rakennettiin puolestaan vuosina 1929-1938, jolloin Haapamäestä mudostui neljän radan risteysasema. Uusi funkis-asemaravintola valmistui 1940 samaan aikaan kun ratalinjaa viimeisteltiin. Haapamäen risteysaseman ympärille kehittyi vireä yhdyskunta, jonka ytimen muodostivat asema ja rautatieläiset. Haapamäelle syntyi rautatiehenkilökunnan ansioista jossain määrin palveluita, varsinaista teollisuutta tai muita elinkeinoja sinne ei syntynyt.
Keuruun seudun liikennettä hoidettiin aina 1930-luvulle asti pääasiassa rautateitse ja Haapamäen kautta kulkenut rautatieliikenne oli huipussaan 1970-luvun alussa. Parhaimmillaan höyryveturikauden loppupuolella Haapamäellä oli VR:n palveluksessa n. 700 henkilöä. Ensin henkilöstöä vähensi kaluston muuttuminen dieselvetureiksi. Lopullinen isku Haapamäen risteysasemalle ja yhdyskunnalle tuli 1970-luvulla, jolloin valmistuivat Tampere-Parkano-Seinäjoki -oikorata (1971) ja Jämsänkoski-Jyväskylä -rata (1978). Autoilun ja tiestön kehittyminen samaan aikaan vähensi myös henkilöliikennettä rautateillä.
Oikoratojen jälkeen henkilö- ja tavaraliikenne vähentyivät ja toimintoja vähennettiin. Keuruun kaupunki perusti 1980-luvulla Haapamäen asemalle Höyryveturipuiston, joka sijoitettiin VR:n entisen polttoainevaraston paikalle veturitallin kaakkoispuolelle.
Further reading (as the agency lists it)
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.
Teppo Vihola, Keuruun ja Pihlajaveden historia 1860-1917. Vanhan Ruoveden historia III:3/1. Keuruun ja Pihlajaveden historiatoimikunta 1983.
Ilmari Vaissi, Haapamäki 100 vuotta. 1987.
Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).
Matkalla museovarikoksi. Haapamäen Museoveturiyhdistys ry 10 vuotta. Tampere 2003.
Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The extensive station community of Haapamäki, once one of the country's most important junction stations, extends parallel to the railway line. The station built-up area that grew around the junction station contains buildings of different ages from the different phases of the junction station.
Formerly, the building stock of the lively station area included many buildings serving various railway functions. The station building was built in 1897 to designs by Bruno Granholm. The area also contains, among others, a station restaurant, a rest house building, a water tower, a large engine shed, and a large number of residential buildings with their outbuildings.
The speciality of Haapamäki station is the Steam Locomotive Park housed in old buildings.
Also part of the area, about one kilometre away along the section of the line leading to Jyväskylä, is the Leponiemi guard house with its yard buildings. About one kilometre of a rare telegraph line has also survived at Haapamäki, along the railway.
History
One of the stations on the Vaasa line, completed in 1883, was built within the boundaries of Keuru parish, but not in the church village; instead it was built on the shore of Kangaslampi, in the village of Haapamäki. The station was named Keuru. The first station building for the Keuru station at Haapamäki was built in 1883. When the Jyväskylä line was completed in 1895-1897, the station named Keuru was moved to the church village and a new, larger station building was built at Haapamäki. The area around Haapamäki station was sparsely populated wilderness, but a station built-up area gradually developed around the station and the residential buildings of railway workers connected with it.
The extension of the line from Jyväskylä to Pieksämäki began in 1916 with the renewal of the track from Haapamäki. The cross line from Haapamäki to Pori was built in 1929-1938, whereby Haapamäki became a four-line junction station. The new functionalist station restaurant was completed in 1940, at the same time as the line was finished. A thriving community developed around the Haapamäki junction station, whose core was formed by the station and the railway workers. Thanks to railway staff, some services came into being at Haapamäki, but no actual industry or other livelihoods arose there.
Traffic in the Keuru area was handled mainly by rail until the 1930s, and rail traffic passing through Haapamäki peaked in the early 1970s. At its height, towards the end of the steam locomotive era, Haapamäki had approximately 700 people employed by VR. First, staff numbers were reduced by the change of rolling stock to diesel locomotives. The final blow to the Haapamäki junction station and community came in the 1970s, when the Tampere-Parkano-Seinäjoki shortcut (1971) and the Jämsänkoski-Jyväskylä line (1978) were completed. At the same time, the development of motoring and roads also reduced passenger traffic on the railways.
After the shortcut lines, passenger and freight traffic decreased and operations were cut back. In the 1980s, Keuru town established the Steam Locomotive Park at Haapamäki station, placed on the site of VR's former fuel store, south-east of the engine shed.