RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Adolf Fredrikin postitie (Adolf Fredriks postväg)
Närpiö (Närpes), Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kylä, pihapiiri, talonpoikaistalo, tie
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Närpiö (Närpes)
- Region
- Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.59255, 21.44946
- Pin
- Placed by TreeAlive on the edge of the largest area the agency maps, nearest its centre
- RKY number
- 2040
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Adolf Fredrikin postitie on varhainen kruunun toimesta 1760-1770-luvulla rakennettu historiallinen tielinja. Viivasuora tie halki alavan viljelysmaiseman on kolmisenkymmentä kilometriä pitkä ja tienäkymältään vaikuttava. Tienvarsimaisemaan kuuluvat puukujat sekä tienvarsiasutus, joka on syntynyt 1700-luvun lopulta alkaen tienrakennuksen ja soiden kuivaamisen seurauksena.
Kuningas Adolf Fredrikin nimeä kantava maantie kulkee Närpiön kirkonkylästä Pirttikylään. Vaasaan johtava tie on suurimmalta osin koivujen reunustama, ja tienvarsimaisemassa on pihateiden risteyksiin pystytettyjä huolellisesti hakattuja kivisiä portinpylväitä.
Tien varrella on ruotsinkieliselle Pohjanmaalle tyypillistä vanhaa rakennuskantaa mm. Näsbyn kylässä, Ylimarkun kylätaajamassa sekä postitien varrella että Korsnäsiin erkanevan maantien varrella, Västra Yttermarkissa ja Räfsbäckenissä. Ylimarkun entisessä kirkonkylässä, In-i-byn, on säilynyt vanhaa rakennuskantaa pää- ja talousrakennuksineen.
Historia
Närpiöläiset tekivät 1700-luvun alkupuolella aloitteen tien rakentamisesta Närpiöstä Ylimarkun, Pirttikylän ja Rimalan halki Vaasaan. Närpiönjoen länsirannalla kulki vanhastaan heikkokuntoinen talonpoikien käyttämä ja ylläpitämä tie. Maaherrat ajoivat uuden tien rakentamista, sillä suunniteltua linjaa voitiin kulkea suorempaan kuin satamien läheisyydessä Pohjanlahtea mutkitellen seuraavaa Rantatietä. Talvitie oikaisi jo tuolloin Närpiönjokivartta Ylimarkun ja Pirttikylän kautta Maalahdenjokea Rantatielle.
Kruunu ryhtyi viemään asiaa eteenpäin kuningas Adolf Fredrikin kuljettua Suomen matkallaan 1752 Etelä-Suomesta Vaasaan. Tien rakentaminen alkoi 1763 ja se valmistui suurimmaksi osaksi 1770-luvun puolivälin jälkeen. Tie linjattiin kulkemaan erämaassa, ja kyliin kuljettiin risteäviltä teiltä.
Tie rakennettiin suolle ja pohjustettiin risukimpuilla. Suon kuivaus mahdollisti viljelyn ja asutuksen leviämisen tien varrelle. Posti alkoi kulkea Pirttikylän kautta ympärivuotisesti 1778.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Adolf Fredriks postväg är en historisk vägsträckning, som byggdes på kronans initiativ under 1760- 1770-talen. Den snörräta vägen, som går genom ett låglänt odlingslandskap, är ca trettio km lång och bjuder på storslagna vyer. Här kan man se alléer samt bosättning, som uppkommit sedan slutet av 1700-talet till följd av vägbyggen och torrläggning av kärren.
Landsvägen, som bär konung Adolf Fredriks namn, går från Närpes kyrkoby till Pörtom. Vägen till Vasa är till största delen kantad av björkar och utmed vägen kan man se bosättning och omsorgsfullt uthuggna portstolpar av sten, vilka rests i korsningarna till vägarna som leder till gårdsplanerna.
Längs vägen finns gammalt byggnadsbestånd, som är typiskt för det svenska Österbotten. Sådant påträffas bl.a. i Claresund kyrkoby, Övermark både vid postvägen och vid landsvägen som viker av mot Korsnäs, i västra Yttermark och i Räfsbäcken. I den forna kyrkobyn i Övermark, In-i-byn, har det gamla bostadsbeståndet jämte huvudbyggnaden och ekonomibyggnaderna bevarats.
Historia (på svenska)
Närpesborna tog i början av 1700-talet initiativet till att bygga en väg från Närpes via Övermark, Pörtom och Rimal till Vasa. På västra stranden till Närpesån gick sedan gammalt en usel väg, som byggts och underhållits av bönderna. Landshövdingarna drev på byggandet av den nya vägen, eftersom den planerade sträckningen kunde dras rakare än Strandvägen som ringlade sig i närheten av hamnarna längs Bottniska viken. Vintervägen gick redan då rakare längs Närpesån via Övermark och Pörtom till Malaxån och Strandvägen.
Kronan förde ärendet vidare sedan konungen Adolf Fredrik under sitt Finlandsbesök 1752 färdats från södra Finland till Vasa. Vägbygget inleddes 1763 och blev i stort sett klart i mitten av 1770-talet. Vägsträckningen gick genom ödemarken och korsade vägarna som ledde till byarna.
Vägen byggdes på kärrmark och grundades med risknippen. Torrläggningen av kärret möjliggjorde odling och bosättning vid vägen. Posten kunde transporteras via Pörtom under hela året 1778.
Further reading (as the agency lists it)
K.I. Nordlund, Blad ur Närpes historia. Andra delen. Vasa 1931.
K.V. Åkerblom, Pörtom historia. Vasa 1954.
Svenska Österbottens historia IV. Svenska Österbottens Landskapsförbund. Vasa 1983.
Tapio Salminen, Raisa Maria Toivo, Timo Haavisto, Pohjanmaan kautta. Tiet ja tieliikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle. Tiemuseon julkaisuja 15. Tielaitos, Vaasan tiepiiri. Jyväskylä 1997.
Tapani Mauranen (toim.), Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Tielaitos. Helsinki 1999.
Maria Kurtén, Susanne Öst, Rose-Marie Back, Minna Torppa, Sari Tallgren, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Adolf Fredrik postal road is an early historical road alignment built by the Crown in the 1760s-1770s. The straight road across the low-lying cultivated landscape is some thirty kilometres long and impressive in its views along the road. The roadside landscape includes tree-lined avenues and roadside settlement, which arose from the late 18th century as a result of road building and the drainage of bogs.
The main road bearing the name of King Adolf Fredrik runs from the Närpiö church village to Pirttikylä. The road leading to Vaasa is largely lined with birch trees, and the roadside landscape includes carefully hewn stone gate pillars erected at the junctions of farm driveways.
Along the road there is old building stock typical of Swedish-speaking Ostrobothnia, including in the village of Näsby, in the Ylimarkku village settlement, along the postal road and along the main road branching off to Korsnäs, in Västra Yttermark and in Räfsbäcken. In the former church village of Ylimarkku, In-i-byn, old building stock survives, including main buildings and outbuildings.
History
In the early 18th century, Närpiö residents took the initiative for building a road from Närpiö through Ylimarkku, Pirttikylä and Rimala to Vaasa. On the western bank of the Närpiönjoki there had long run a road of poor condition, used and maintained by peasants. The governors pressed for the construction of a new road, since the planned route could run more directly than the Rantatie, which wound along the Gulf of Bothnia past the harbours. Already at that time a winter road shortened the Närpiönjoki valley route via Ylimarkku and Pirttikylä, following the Maalahdenjoki to the Rantatie.
The Crown took the matter further after King Adolf Fredrik travelled through Finland in 1752, from southern Finland to Vaasa, on his journey. Construction of the road began in 1763 and it was largely completed after the mid-1770s. The road was routed through wilderness, and the villages were reached from intersecting roads.
The road was built across bog and laid on a base of brushwood bundles. Drainage of the bog made possible the spread of cultivation and settlement along the road. From 1778 the post ran year-round via Pirttikylä.