RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kiteen kirkko ja pappila
Kitee, Pohjois-Karjala, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kirkko, pappila
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Kitee
- Region
- Pohjois-Karjala
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.09521, 30.15263
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 2014
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kiteen kirkko ja pappila muodostavat pitäjän kirkollisen keskuksen mäelle muun asutuksen yläpuolelle. Korkeatorninen Kiteen kirkko on näyttävä esimerkki luonnonkiven käytöstä julkisivumateriaalina 1800-luvulla.
Kiteen luonnonkivikirkon ikkuna- ja oviaukot on muurattu punatiilestä samoin kattolista ja muut koristeaiheet. Kirkonmäellä on kolme seurakunnan vanhinta hautausmaata, kansalaissodan ja viime sotien sankarihaudat muistomerkkeineen sekä Karjalan merkkimiehen, Puhoksen ja Möhkön ruukkien ja monien sahojen omistajan ja Suomen ensimmäisen höyrylaivan valmistajan Nils Ludvig Arppen hauta.
Kirkon vieressä on empiretyylinen Iso Pappila eli kirkkoherranpappila hyvin säilyneine pihapiireineen. Pappilaa ympäröineistä avoimista pelloista on säilynyt peltoaukea sen ja kirkon välillä.
Historia
Kiteen emäseurakunta muodostettiin Stolbovan rauhan jälkeen 1631 ja kirkonpaikaksi tuli Kiteenjärven ranta jo 1660-luvulla. Nykyinen ja järjestyksessään seurakunnan neljäs kirkko valmistui arkkitehti F. A. Sjöströmin 1878 laatimien piirustusten mukaan syksyllä 1890. Rakennustyötä hidasti ensin seurakunnan kiistely kirkon materiaalista ja sitten viimeistelyä vailla olleen kirkon palaminen.
Kiteen kirkkoherranpappila siirrettiin kirkon lähelle Suorlahdesta 1730-luvulla. Vanhalle paikalle valmistui uusi päärakennus 1839. 1800-luvulla mittaan sitä laajennettiin ja pihapiiriin rakennettiin myös talousrakennuksia.
Further reading (as the agency lists it)
U. Karttunen, Eeva Karttunen, Kiteen seurakunnan historia. Joensuu 1951.
Pohjois-Karjalan rakennusperinnettä. Pohjois-Karjalan taidetoimikunta - Pohjoiskarjalan museo. Toim. Rauni Säisä. 1982.
Pekka Kauppinen, Pitäjä rajojen mailla. Kitee ja Rääkkylä vuoteen 1870. Jyväskylä 1994.
Marianne Rautiainen, Arvokasta Kiteellä. Kiteen kulttuuriympäristöohjelma. Jyväskylä 2003.
Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004.
Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Kite Church and parsonage form the parish's ecclesiastical centre on a hill above the other settlement. The tall-towered Kite Church is a striking example of the use of natural stone as a facade material in the 19th century.
The window and door openings of Kite stone church are built of red brick, as are the roof cornice and other decorative motifs. On the church hill there are the parish's three oldest cemeteries, the war graves of the Civil War and the recent wars with their memorials, and the grave of Nils Ludvig Arppe, a prominent man of Karelia, owner of the Puhos and Möhkö ironworks and many sawmills, and builder of Finland's first steamship.
Next to the church stands the Empire-style Iso Pappila, or the vicar's parsonage, with its well-preserved courtyards. Of the open fields that surrounded the parsonage, a field clearing has survived between it and the church.
History
Kite mother parish was formed after the Treaty of Stolbova in 1631, and the shore of Kiteenjärvi became the site of the church as early as the 1660s. The present church, the parish's fourth in sequence, was completed in autumn 1890 to drawings prepared by architect F. A. Sjöström in 1878. Construction was first slowed by the parish's dispute over the church's material, and then by a fire that destroyed the church while it was still unfinished.
The Kite vicar's parsonage was moved near the church from Suorlahti in the 1730s. A new main building was completed on the old site in 1839. Over the course of the 19th century it was extended, and farm outbuildings were also built in the courtyard.