RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Nuijamaan kirkko
Lappeenranta, Etelä-Karjala, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautausmaa, kellotapuli, kirkko
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Lappeenranta
- Region
- Etelä-Karjala
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.96003, 28.53750
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1994
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Nuijamaan kirkko on jälleenrakennuskauden ensimmäisenä valmistunut ja ajankohdan ainoa puurakentamisen romanttista vaihetta edustava kirkko. Se sijaitsee sodassa tuhoutuneen kirkon paikalla. Kirkkotarhan kiviaita rajautuu itäpuolella tiehen, jonka toisesta reunasta alkaa rajavyöhyke.
Kirkon ulkoasua leimaa Gunnar Asplundin Skogskyrkogårdenin Metsäkappelista tuttu korkea aumattu katto, joka pylväiden varassa suojaa sisäänkäyntiä ja sen eteen jäävää terassia. Ikkunoissa on ikkunaluukut, jotka ovat pääoven tavoin koristeltu rautataoksin.
Kirkon muotoratkaisu ja rakenne perustuu poikittaisiin Cremona-kaariin. Seinät ja kattoholvi, penkit ja lattia ovat ruskeaksi petsattua lautaa, kuoriseinässä ja siihen liittyvässä pienessä sivuikkunoin varustetussa alttarisyvennyksessä on valkea terastirappaus. Alttarin takaseinällä olevan Ristiltäotto-veistoksen on tehnyt kuvanveistäjä Armas Tirronen. Kirkkosalin ainoat väriläiskät ovat alttari- ja lehterikaiteiden sekä saarnatuolin hohtava turkoosi. Kattokruunut ovat Paavo Tynellin suunnittelemat.
Kellotapuli on perisuomalaisen tutun tapulimuodon jakoa ja linjoja noudattava pelkistys.
Kirkon pohjoispuolella on aukio, entinen kunnantalo sekä kaksi viime sotiin liittyvää muistomerkkiä, joista toinen on kiinnitetty jättikokoiseen siirtolohkareeseen. Länsipuolella on tuhoutuneen kirkon aikaisen pappilan paikalle tehty uusi seurakuntatalo.
Historia
Viipurin maaseurakuntaan 1887 perustettu Nuijamaan kappeliseurakunta itsenäistyi 1906. Se liitettiin osaksi Lappeenrannan seurakuntayhtymää 1989 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen yhteydessä.
Nuijamaan seurakunnan ensimmäinen, 1887 rakennettu kirkko paloi heti jatkosodan alussa kesäkuussa 1941. Arkkitehtien Tarja ja Esko Toiviainen suunnittelema nykyinen kirkko vihittiin käyttöön 1948, ja kellotapuli valmistui vuotta myöhemmin. Rakennussäännöstelyn ja materiaalipulan aikana 1946 aloitettu rakennustyö toteutettiin Luterilaisen maailmanliiton Amerikan osaston ja Kirkon Lahja- järjestön lahjoitusten turvin. Paikallisyhteisön omalla talkootyöllä oli myös merkittävä osuus.
Kirkko on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan, ainoastaan kirkon ja tapulin paanukatot on uusittu liuskekivipaanuiksi ja alkuaan "vanhan rosan" väriset ulkoseinät on maalattu punaiseksi.
Further reading (as the agency lists it)
Tarja ja Esko Toiviainen, Nuijamaan kirkko ja pappila. Arkkitehti 3/1950.
Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliitto 4-1987.
Aimo Vuorinen, Lappeenrannan kirkot. Lappeenrannan kilta 2001.
Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Nuijamaa church is the first to have been completed in the post-war reconstruction period and the only church of its era representing the romantic phase of timber construction. It stands on the site of the church destroyed in the war. The stone wall of the churchyard borders the road to the east, from the far side of which the border zone begins.
The exterior of the church is marked by the high, flared roof familiar from the Metsäkappeli (Woodland Chapel) of Gunnar Asplund's Skogskyrkogården, which, supported on posts, shelters the entrance and the terrace in front of it. The windows have shutters which, like the main door, are decorated with wrought-iron straps.
The form and structure of the church are based on transverse Cremona arches. The walls and vaulted ceiling, pews and floor are of brown-stained boarding; the chancel wall and the small altar recess with side windows attached to it have a white terrazzo rendering. The Ristiltäotto sculpture on the back wall of the altar was made by sculptor Armas Tirronen. The only splashes of colour in the church nave are the glowing turquoise of the altar and gallery railings and of the pulpit. The ceiling chandeliers were designed by Paavo Tynell.
The bell tower is a simplified version that follows the proportions and lines of the familiar, quintessentially Finnish bell tower form.
To the north of the church there is a square, the former municipal hall, and two memorials relating to the recent wars, one of which is attached to a giant erratic boulder. To the west, on the site of the parsonage from the time of the destroyed church, a new parish hall has been built.
History
The Nuijamaa chapel parish, established in 1887 within the Viipuri rural parish, became independent in 1906. It was merged into the Lappeenranta parish union in connection with the municipal merger at the beginning of 1989.
The first church of Nuijamaa parish, built in 1887, burned down right at the beginning of the Continuation War in June 1941. The present church, designed by architects Tarja and Esko Toiviainen, was consecrated in 1948, and the bell tower was completed a year later. Construction, begun in 1946 during building restrictions and material shortages, was carried out with donations from the Luterilaisen maailmanliiton Amerikan osasto and the Kirkon Lahja-järjestö. Voluntary communal work by the local community also played a significant part.
The church has survived in almost its original form. Only the shingle roofs of the church and bell tower have been replaced with slate tiles, and the exterior walls, originally in the colour of "vanhan rosan", have been painted red.