RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Nanhian kylä
Huittinen, Satakunta, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, kylä, talonpoikaistalo, talonpoikaistalo, tie
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Huittinen
- Region
- Satakunta
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.19726, 22.71509
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1975
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Nanhian kylän ja Sammun kylän Takkulan ratsutilan perinteinen rakennuskanta on säilynyt hyvin. Rautakautinen kalmisto ja alueen nimistö viittaavat pitkään asutushistoriaan Kokemäenjokeen laskevan Sammunjoen varrella.
Sampujoen etelärannan viljelysaukealla Nahnian kylän vanhoja maatiloja ovat Kylä-Juusela, Mäki-Juusela, Ala-Juusela ja Yli-Juusela, joiden tilakeskukset sijaitsevat isossa jaossa osoitetuilla paikoilla. Pihapiirien rakennuskanta ja rakennusten sijoittelu on säilynyt rakentamisaikaisessa, etupäässä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun, muodossa. Sammunjoen varrella vanhassa kyläkeskuksessa ovat Ytin talo ja Kylä-Juusela.
Säätyläisrakentamista edustavan Takkulan ratsutilan päärakennus, osa talousrakennuksista ja puisto ovat 1700-luvulta. Pihapiirissä on rautakautinen kalmisto.
Nanhian kylä rantapeltoineen on jäänyt uuden yhdyskuntarakenteen keskelle ja viljelysaukeat Huittisten kirkonseudun ympärillä ovat nykyisin osin uutta pientalo- ja teollisuusaluetta. Sammun kylätontin vanha asutus on tuhoutunut ja rakennuskanta uudistunut Takkulan tilaa lukuunottamatta.
Historia
Nanhian ja Sammun kylien asutus Sammunjoen varrella on todennäköisesti peräisin jo esihistorialliselta ajalta, mihin viittaavat rautakautiset kalmistot ja läheinen Käräjämäki. 1560-luvulla Sammun kylässä oli 17 taloa, mikä teki siitä yhden seudun suurimmista kylistä. Nahnian kylässä oli 8 taloa.
Keskiaikainen, Turusta Ylä-Satakuntaan johtanut maantie ylitti joen Sammun kylän kohdalla. Sammu ja kylään kuulunut Takkula muodostivat Suur-Huittisten hallinnollisen ja asutuksellisen keskuksen viljavine peltoneen. Sammun ja hieman pienemmän Nahnian tiiviit ryhmäkylät sijaitsivat joenvarrella olevilla moreenisaarekkeilla aina isojakoon saakka.
Takkula on keskiajalla syntynyt ratsutila, jonka omistajia olivat 1500- ja 1600-luvulla nimismiehet ja 1700-luvulla pappissuvut. Päärakennus rakennettiin merikapteeni Fredrik Idmanin aikana 1790-luvulla ja sen suunnitteli lääketieteen professori, amatööriarkkitehti Gabriel Bonsdorff yhtäaikaisesti Huittisten pappilan kanssa. Keskiosa korotettiin kaksikerroksiseksi 1800-luvun alkupuolella empiren hengessä.
Further reading (as the agency lists it)
Eino Jutikkala, Gabriel Nikander. Suomen kartanot ja suurtilat II. Helsinki 1941.
Viikki Raimo, Suur-Huittisten historia I. Jyväskylä 1989.
Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto. Sarja A:177. Pori 1990.
Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The traditional building stock of the Takkula ratsutila in the village of Nanhia and the village of Sammu has been well preserved. An Iron Age cemetery and the place names of the area point to a long history of settlement along the Sammunjoki, which flows into the Kokemäenjoki.
On the southern bank of the Sampujoki, in the cultivated clearing, the old farms of Nahnia village are Kylä-Juusela, Mäki-Juusela, Ala-Juusela and Yli-Juusela, whose farm centres are located at the sites indicated in the Great Partition. The building stock of the yards and the placement of the buildings have been preserved in their construction-period form, mainly from the end of the 19th century and the early 20th century. Along the Sammunjoki, in the old village centre, are Ytin talo and Kylä-Juusela.
The main building of the Takkula ratsutila, which represents gentry building, part of the outbuildings and the park date from the 18th century. The yard contains an Iron Age cemetery.
Nanhia village, with its shoreline fields, has been left in the middle of the new settlement structure, and the cultivated clearings around the Huittinen church district are now partly new small-house and industrial areas. The old settlement of the Sammu village site has been destroyed and its building stock renewed, except for the Takkula farm.
History
The settlement of the villages of Nanhia and Sammu along the Sammunjoki river probably dates back to the prehistoric period, as indicated by the Iron Age cemeteries and the nearby Käräjämäki. In the 1560s the village of Sammu had 17 farms, which made it one of the largest villages in the area. Nahnia village had 8 farms.
The medieval road from Turku to Ylä-Satakunta crossed the river at the village of Sammu. Sammu and Takkula, which belonged to the village, formed the administrative and settlement centre of Suur-Huittinen with its fertile fields. The compact village clusters of Sammu and the slightly smaller Nahnia were located on moraine islets along the river until the Great Partition.
Takkula is a ratsutila that arose in the Middle Ages. Its owners in the 16th and 17th centuries were nimismies, and in the 18th century clergy families. The main building was built in the 1790s during the time of sea captain Fredrik Idman, and it was designed by professor of medicine and amateur architect Gabriel Bonsdorff at the same time as the Huittinen parsonage. The central section was raised to two storeys in the early 19th century in the Empire spirit.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.