RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Hauhon kirkonkylä
Hämeenlinna, Kanta-Häme, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kellotapuli, kirkko, kylä, pappila, pienasumus, tie
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Hämeenlinna
- Region
- Kanta-Häme
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.16981, 24.55975
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1910
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Hauhon kirkonkylä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt yhtenäinen kokonaisuus kirkkoineen, pappiloineen, raitteineen, maatiloineen, pienasumuksineen ja kauppataloineen.
Hauhon kirkonkylä sijaitsee Hauhonselän itärannalla Kirkonkylänlahdesta nousevan harjun rinteessä. Kirkonkylä on rakentunut raitin varteen, joka on osa keskiaikaistyylistä Viipurintietä. Vanhat kauppatalot ovat kiinni raittilinjassa ja muodostavat harvinaisen kylänäkymän. Kirkonkylää hallitsee 1400-luvun loppupuolella rakennettu harmaakivikirkko ja kirkon uusgoottilainen tiilinen tapuli. Kirkonkylän vanhan osan tiivis rakennuskanta muodostuu muutamasta maatilan talouskeskuksesta. Pienasutus kirkon vierustalla on peräisin 1800-luvun lopulta, elinkeinovapauden jälkeiseltä ajalta, jolloin kirkonkylien laitamille asettuivat asumaan erilaisten käsityöammattien edustajat. Hauhon pappila on kirkon vieressä järveen laskevan rinteen laella.
Myöhäiskeskiaikaisessa harmaakivikirkossa on Hämeen kirkoille tyypilliset suuret nurkkakivet. Mielenkiintoisena erikoisuutena kirkossa on ollut 1740-luvulle asti kellojen sijainti asehuoneeen ullakolla. Niiden ääniaukot kelloista kertovine jälkineen ovat yhä säilyneet. 1780-luvulla kirkkoon on rakennettu uusi, edellistä tilavampi sakaristo. Sisätiloiltaan kolmilaivaiseksi holvattu kirkko on uudistettu lukuisia kertoja.
Kirkon vieressä on 1700-luvun puolella (mahdollisesti 1753) rakennettu lainajyvästömakasiini, jossa on kaksinkertaiset hirsiseinät. Kirkon pohjoispuolella hauholaissyntyiselle piispa Martin Skyttelle omistettu aukio. Uskonpuhdistuksen murrosajan piispalle pystytetty muistomerkki on paljastettu vuonna 1958.
Hauhon kirkonkylä on osa valtakunnallisesti merkittävää Hauhonselän kulttuurimaisemat maisema-aluetta.
Historia
Hauhon kirkonkylän paikalla on ollut asutusta rautakaudelta alkaen. Tähän viittaa kirkkotontin läheltä löytynyt rautakautinen polttokenttäkalmisto. Ensimmäinen maininta Hauhon seurakunnasta 1320-luvulta. Keskiaikaisista maanteistä ns. Ylinen Viipurintie Hämeenlinnasta Viipuriin kulki Hauhon kirkon kautta.
Hauhon keskiaikainen harmaakivikirkko on rakennettu todennäköisesti 1400-luvun loppupuolella ja holvattu 1500-luvun alussa. Runkohuoneen eteläsivulla on keskiaikainen asehuone ja pohjoissivulla 1783-84 tiilestä muurattu sakaristo. Arkkitehti A. Bomanin suunnittelema kellotapuli rakennettiin 1864. Kirkkomaata rajaava harmaakiviaita rakennettiin 1790-luvulla.
Hauhon kirkkoherranpappila on sijainnut nykyisellä paikallaan keskiajalta alkaen. Pappilamiljööseen kuuluu päärakennus, vuokraajan asuintupa, vilja-aitta ja paririihi sekä rantaan laskeutuva puutarha. Kotkolaksi nimetty päärakennus rakennettiin 1837-1840 A.F.Granstedtin suunnitelmien mukaan. Rakentajana oli akaalainen J.Grönlund. Pappilaa jatkettiin vuosisadan vaihteessa, miltä ajalta lienee kuistikin. Suurehko sisäkorjaus tehtiin 1963.
Further reading (as the agency lists it)
W. Pith, Kertomus Hauhon pitäjästä. Hämeenlinna 1929.
Y.S. Koskimies, Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I. Hämeenlinna 1985.
Elias Härö, Pappilarakennusten yhdennellätoista hetkellä. Arkkitehti 11-12/1963.
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.
Tutkimus tiiviisti rakennettujen perinteisten kylien rakenteesta ja asukkaiden kokemuksista. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja 41/1997.
Anu Soikkeli, Suomen vanhat pappilat - menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000.
Teija Ahola, Rakennusinventointi Hauho. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 43/2002. Hämeen ympäristökeskus, Hauhon kunta 2002.
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1117. 2007.
Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Hauhon kirkonkylä is an exceptionally well-preserved, unified ensemble of church, parsonage, raitti, farms, small dwellings and merchant's houses.
Hauhon kirkonkylä is situated on the eastern shore of Hauhonselkä, on the slope of an esker rising from Kirkonkylänlahti. The village has grown up along a raitti, which is part of the medieval-style Viipurintie. The old merchant's houses stand right on the line of the raitti and form a rare village view. Hauhon kirkonkylä is dominated by the grey stone church built in the latter half of the 15th century and the church's neo-Gothic brick bell tower. The dense building stock of the old part of the village consists of a few farm building complexes. The small-scale housing beside the church dates from the end of the 19th century, from the period after the freedom of trade, when representatives of various craft trades settled on the outskirts of the village. The parsonage of Hauho is beside the church, on the crest of the slope descending to the lake.
The late medieval grey stone church has the large corner stones typical of Tavastia churches. An interesting feature of the church is that until the 1740s the bells were located in the attic of the armoury. The sound openings, with traces telling of the bells, have survived to this day. In the 1780s a new vestry, larger than the previous one, was built for the church. The interior of the church is vaulted into three aisles and has been renovated many times.
Beside the church stands a loan granary storehouse built in the 18th century (possibly 1753), with double log walls. To the north of the church is a square dedicated to Martin Skytte, the Hauho-born bishop. A memorial to the bishop, erected in the transitional period of the Reformation, was unveiled in 1958.
Hauhon kirkonkylä is part of the Hauhonselkä cultural landscapes, a landscape area of national significance.
History
There has been settlement on the Hauho church village site since the Iron Age. This is indicated by an Iron Age cremation cemetery found near the church site. The first mention of the Hauho parish dates from the 1320s. The medieval Ylinen Viipurintie, the main road from Hämeenlinna to Viipuri, ran past Hauho church.
The medieval grey stone church of Hauho was probably built in the late 15th century and vaulted in the early 16th century. On the south side of the nave is a medieval armoury, and on the north side is a sacristy built of brick in 1783-84. The bell tower, designed by architect A. Boman, was built in 1864. The grey stone wall bounding the churchyard was built in the 1790s.
The Hauho parsonage has been located on its present site since the Middle Ages. The parsonage environment includes the main building, the tenant's dwelling, a granary storehouse and a paririihi, and a garden sloping down to the shore. The main building, named Kotkola, was built in 1837-1840 to plans by A.F. Granstedt. The builder was J. Grönlund from Akaa. The parsonage was extended at the turn of the century, and the veranda probably dates from the same period. A major interior restoration was carried out in 1963.
Nearby in the register
- Hahkialan kartanoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Alvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan ryhmäkylätValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö3 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.