RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Vaajakosken teollisuusympäristö
Jyväskylä, Keski-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- asuinkerrostalo, kauppa- ja liikerakennus, liikenteenrakennus, muu teollisuusrakennus, voimalaitos
- Character (as the agency lists it)
- taajama
- Municipality
- Jyväskylä
- Region
- Keski-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.24425, 25.88003
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 191
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Vaajakoski on tuotantorakenteeltaan monipuolisimpia ja arkkitehtuuriltaan yhtenäisimpiä osuusliikkeen rakentamia teollisuusalueita Suomessa. Nais- ja Varassaaressa sekä rautatieaseman ympäristössä on lukuisia teollisuuslaitoksia, kuten SOK:n tulitikku-, makeis-, virvoitusjuoma-, harja- ja puunjalostustehdas sekä saha.
Naissaaressa ovat alueen vanhimmat teollisuusmiljööt, norjalaisen omistajan Salvesenin ajalta säilyneet 1870-luvun hirsirakennukset, höyrysahan pajarakennus ja voima-asema. Vaajakosken teollisuusympäristöjen rakennuttaja on vuodesta 1916 alkaen ollut SOK. SOK:n suunnittelijoina ovat olleet mm. arkkitehdit Paavo Riihimäki, Erkki Huttunen ja Valde Aulanko. Koskessa ovat vesivoimalaitokset Naissaaren molemmin puolin. Ne on rakennettu 1920 ja 1942. Funkis-henkinen kerhorakennus ja johtajan asunto ovat 1930-luvulta. Samalla vuosikymmenellä on valmistunut naulatehtaan rakennus. Varassaaressa ovat mm. tulitikku- ja kalustetehtaan rakennukset.
Mantereella, kosken länsirannalla, on rautatieasema 1910-luvulta. Makeistehdas Pandan vanhimmat rakennukset sen lähistöllä ovat 1920-luvulta.
Teollisuusalueen ympärille rakennettiin virkailijoiden ja työntekijöiden asuma-alueet, joista virkailijoiden rakennukset ovat säilyneet. Taajaman halki kulkevan maantien varressa ovat SOK:n arkkitehtuurin malliesimerkit Apteekkitalo ja kahvila-ravintolan rakennus.
Historia
Haapakosken Naissaaren ensimmäinen teollisuusrakennus oli 1819 perustettu vesisaha. Haapakosken saha siirtyi 1870-luvulla norjalaiselle liikemiehelle James Salvesenille, jonka aikana rakennettiin höyrysaha. Sahalaitos oli pitkään Jyväskylän seudun suurimpia työnantajia.
Suomen osuuskauppojen keskusliitto (SOK) osti 1916 Salvesenilta Haapakosken kylän alueet (nimeksi tuli 1920 alkaen Vaajakoski), jotka tarjosivat vesivoiman ja -reitin lisäksi hyvät rautatieyhteydet. Vaajakosken kautta rakennettu, pääratoja yhdistävä oikorata Jyväskylä-Pieksämäki -osuudelle valmistui 1918.
Sahateollisuustoiminta laajentui kun SOK alkoi valmistaa laajalle kauppaverkostolleen tuotteita Vaajakosken tehtaillaan. 1920-luvulle tultaessa SOK:n alueella toimivat mm. tulitikku-, makeis-, virvoitusjuoma-, harja- ja puunjalostustehtaat. Ennen toista maailmansotaa Vaajakoskella oli myös margariini- ja naulatehdas.
Enimmillään SOK työllisti Vaajakoskella noin 2100 henkeä ja vaikutti merkittävästi taajaman ja paikkakunnan rakentumiseen. 1970-luvulta alkaen SOK luopui vähitellen kaikista Vaajakosken tehtaistaan. Osa tehtaista on jatkanut uusien yrittäjien voimin.
Vaajakosken kanava on osa Päijänne-Keitele -reittiä. Kanavareitti rakennettiin 1990-1993.
Further reading (as the agency lists it)
Paavo Riihimäki, Kaksi huvilaa, Vaajakoski. Arkkitehti 11/1935.
Viki Vesanen, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta r.l. 1954.
Auli Patjas, Jyväskylän mlk rakennusinventointi, Keski-Suomen museo 1982.
Jyväskylän maalaiskunnan rakennusperinnettä. Keskisuomalaisia rakennustutkimuksia. Keski-Suomen museo 1983.
Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Tutkimus 4/1988.
Jorma Hyökyvaara, Tuomo Hirvonen, Jyväskylän mlk:n täydennysinventointi 1995-1996, Keski-Suomen museo.
Antti Kolu, Patruuna Salvesen ja Haapakosken sahamiehet. Jyväskylän maalaiskunta 2001.
Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Vaajakoski is one of the most varied in production structure and most architecturally uniform industrial areas built by a cooperative in Finland. Naissaari and Varassaari, as well as the area around the railway station, contain numerous industrial plants, including SOK's match, confectionery, soft drink, brush and wood-processing factory, and a sawmill.
Naissaari has the oldest industrial environments in the area: the 1870s log buildings preserved from the time of its Norwegian owner Salvesen, the forge building of the steam sawmill, and the power station. SOK has been the builder of Vaajakoski's industrial environments since 1916. SOK's designers have included architects Paavo Riihimäki, Erkki Huttunen and Valde Aulanko, among others. In the rapids, there are hydroelectric power plants on both sides of Naissaari. They were built in 1920 and 1942. The club building, functionalist in spirit, and the director's residence date from the 1930s. The nail factory building was completed in the same decade. On Varassaari are, among others, the buildings of the match and furniture factory.
On the mainland, on the western bank of the rapids, is a railway station from the 1910s. The oldest buildings of the Panda confectionery factory in its vicinity date from the 1920s.
Residential areas for officials and workers were built around the industrial area, of which the officials' buildings have survived. Along the road running through the built-up area are the model examples of SOK's architecture, the Apteekkitalo and the café-restaurant building.
History
The first industrial building at Haapakoski Naissaari was a water-powered sawmill established in 1819. In the 1870s the Haapakoski sawmill passed to the Norwegian businessman James Salvesen, during whose ownership a steam sawmill was built. The sawmill plant was for a long time one of the largest employers in the Jyväskylä area.
The Suomen osuuskauppojen keskusliitto (SOK) bought the Haapakoski village areas from Salvesen in 1916. From 1920 the name became Vaajakoski. In addition to hydropower and waterway, the area offered good railway connections. The bypass line linking the main lines, built via Vaajakoski, was completed for the Jyväskylä–Pieksämäki section in 1918.
Sawmill industry expanded when SOK began manufacturing products for its extensive retail network at its factories in Vaajakoski. By the 1920s, SOK's operations in the area included match, confectionery, soft drink, brush and wood-processing factories, among others. Before the Second World War, Vaajakoski also had a margarine and nail factory.
At its peak, SOK employed around 2,100 people in Vaajakoski and had a significant influence on the development of the settlement and the district. From the 1970s onwards, SOK gradually gave up all of its factories in Vaajakoski. Some of the factories have continued under new entrepreneurs.
The Vaajakoski canal is part of the Päijänne-Keitele route. The canal route was built in 1990-1993.