RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Mäntän tehtaat ja yhdyskunta
Mänttä-Vilppula, Pirkanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, kirkko, museo, puisto, puunjalostustehdas
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Mänttä-Vilppula
- Region
- Pirkanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.02761, 24.62928
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1889
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Mäntässä yhdistyvät vesistöön liittyvä teollinen maisema ja korkeatasoinen teollisuusarkkitehtuuri. Mäntän paperitehdas on yksi Suomen tärkeimmistä puunjalostustehtaista. Varhaisesta puuhiomosta on saanut alkunsa teollisuuskaupunki, missä paperitehdasyhtiön, tehtaalaisten ja yhdyskunnan suhde on ollut poikkeuksellisen kiinteä.
Mäntän paperitehtaan tehdasalue käsittää paperitehtaan ja entisen sulfiittisellutehtaan tuotantolaitokset. Vanhimmat tuotantorakennukset ovat osin 1800-luvun lopulta, valtaosa 1920- ja 1930-luvuilta. Tärkeitä tehtaan ja kaupungin maamerkkejä ovat erityisesti vanha pirtutehdas ja voimalaitos. Tehdasyhdyskuntaan liittyvät 1920- ja 1930-luvulla rakennetut pääkonttori, johtajien asuntoja, Asemankulman yhtenäinen asuinalue ja Mäntän klubin klassistinen kerhorakennus. Joenniemen kartanon 1930-luvulla rakennetussa päärakennuksessa toimii Serlachius-museo Gösta. Kokonaisuuteen kuuluvat kartanopuisto ja kaksi pienempää asuinrakennusta.
Teollisuuspaikkakunnan sisäiseen hierarkiaan ja yhdyskuntarakenteeseen kuuluva kirkko on omaperäinen barokkiklassismin arkkitehtuurin ja kansanomaisen puuveistotaiteen yhdistelmä 1920-luvulta.
Historia
Apteekkari G.A. Serlachius perusti 1868 Mänttään uudenaikaisen puuhiomon. Paperitehdas valmistui 1882 ja selluloosatehdas 1913. Tehtaan pääkonttori valmistui 1934 ja johtajien asunnot 1939 (Jung & Jung, J. Eklund). Asemankulman aluetta kaavoittivat 1900-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä arkkitehdit Valter Thomé, W.G. Palmqvist ja Eliel Saarinen. Asuinrakennukset oli tarkoitettu pääasiassa G.A. Serlachius -yhtiön toimihenkilöille. Alueen yhtenäistä rakennuskantaa suunnittelivat Valter Thomé, Oiva Kallio ja W.G. Palmqvist. Mäntän klubin klassistinen kerhorakennus rakennettiin 1917-1920 ja Joenniemen kartanon päärakennus 1935 arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelman mukaan. Arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema Mäntän mylly valmistui 1922.
Mäntän kirkko rakennettiin 1927-1928 arkkitehti W.G. Palmqvistin laatimien piirustusten mukaan. Vilppulan seurakunnasta erotettu Mäntän tehdasseurakunta oli perustettu jo 1921 ja perustamisen ehtona oli ollut kirkon rakentaminen. Ulkoseiniltään vaaleanruskeaksi rapattu kirkko rakennettiin osaksi kivestä ja osaksi tiilestä. Saarijärveläinen Hannes Autere veisti kirkkoon saarnastuolin, alttarikaiteen ja urkulehterin rintamuksen puureliefit. Keskisuomalaiseen järvimaisemaan sijoitetun Madonna ja lapsi -aiheisen alttaritaulun maalasi Alvar Cawén, jonka töitä ovat myös kuori-ikkunoiden lasimaalaukset.
Further reading (as the agency lists it)
Erkki Kontio, G.A. Serlachius Oy 1868-1968. Ett familieföretags öden. Helsingfors 1969.
Juha Malm, Tehdaskaupunki järvimaisemassa. Tehdaskeskustan kaupunkikuva ja ympäristövaikutukset Hämeen pienissä teollisuuskaupungeissa. TTKK 1988.
Mauri Mönkkönen, Vanhan Ruoveden historia III:8/1-2. Mäntän historia 1860-1947; 1948-1992. Mäntän kaupunki 1992, 1998..
Mäntän kaupungin rakennusinventointi 1995.
Metsä-Serlan rakennuskannan jatkoinventointi 1997.
Minna Halonen, Mänttä, Paloaseman asemakaava-alue. Rakennetun ympäristön inventointi 2003. Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö.
Gösta Serlachiuksen taidesäätiön ja Tampereen museot/Vapriikin www-sivut: http://inter2.tampere.fi/tehdas/akseli/mantta/terve/kotka.htm (15.2.2006).
Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006.
Johanna Björkman, Metsäteollisuuden menestyksen jälki arkkitehtuurissa: Arkkitehti W. G. Palmqvistin ja yhtiöiden yhteistyö tehdasyhdyskunnissa 1920- ja 1930-luvuilla. Helsinki 2019.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300890 (haettu 24.5.2019).
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Mänttä combines a waterside industrial landscape with high-quality industrial architecture. Mänttä paper mill is one of the most important wood-processing factories in Finland. The industrial town grew out of an early wood-grinding mill, and the relationship between the paper company, the factory workers and the community has been exceptionally close.
The factory area of Mänttä paper mill comprises the production facilities of the paper mill and the former sulphite pulp mill. The oldest production buildings date in part from the end of the 19th century, and the majority from the 1920s and 1930s. Important landmarks of the factory and the town include, in particular, the old pirtutehdas and the power station. Buildings associated with the factory community, built in the 1920s and 1930s, include the head office, executives' houses, the cohesive residential area of Asemankulma and the classicist clubhouse of Mänttä Club. The main building of Joenniemi manor, built in the 1930s, houses the Serlachius Museum Gösta. The complex includes the manor park and two smaller residential buildings.
The church, which belongs to the internal hierarchy and community structure of the industrial town, is a distinctive combination of Baroque Classicist architecture and vernacular wood sculpture from the 1920s.
History
Apothecary G.A. Serlachius founded a modern groundwood mill in Mänttä in 1868. The paper mill was completed in 1882 and the cellulose factory in 1913. The head office of the factory was completed in 1934, and the directors' residences in 1939 (Jung & Jung, J. Eklund). During the first two decades of the 20th century, the architects Valter Thomé, W.G. Palmqvist and Eliel Saarinen planned the Asemankulma area. The residential buildings were intended mainly for employees of the G.A. Serlachius company. The architects Valter Thomé, Oiva Kallio and W.G. Palmqvist designed the area's uniform building stock. The classicist clubhouse of Mänttä klubi was built in 1917-1920, and the main building of Joenniemi manor was built in 1935 to a plan by the architect Jarl Eklund. Mänttä mylly, designed by the architect W.G. Palmqvist, was completed in 1922.
Mänttä church was built in 1927-1928 to drawings prepared by the architect W.G. Palmqvist. The Mänttä factory parish, separated from Vilppula parish, had already been founded in 1921, and the condition for its founding had been the construction of a church. The church has exterior walls rendered light brown and was built partly of stone and partly of brick. Hannes Autere from Saarijärvi carved the wood reliefs on the pulpit, the altar rail and the front of the organ gallery. The altarpiece, depicting the Madonna and Child and set in a lake landscape of Central Finland, was painted by Alvar Cawén, whose works also include the stained glass in the chancel windows.