RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Korkeakosken tehdasyhdyskunta
Juupajoki, Pirkanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kirkko, muu teollisuusrakennus, muu teollisuusrakennus, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- taajama
- Municipality
- Juupajoki
- Region
- Pirkanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.79560, 24.37049
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1888
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Korkeakosken tehdasyhdyskunta on 1800-luvun lopulla Pirkanmaan harvaan asutulle metsäseudulle, vesistön koskipaikkaan ja rautatien varteen rakentunut maaseudun pieni tehdasyhdyskunta. Korkeakosken kenkätehdas on maamme koneellisen jalkineteollisuuden edelläkävijä ja 1900-luvulla merkittävä jalkineiden valmistaja Suomessa. Sähkön tuotantoa jatkava voimala on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti sähköä tuottanut vesivoimalaitos. Tehdasyhdyskuntaan kuuluvilla asuinalueilla on säilynyt 1800- ja 1900-lukujen vaihteen ja 1900-luvun alun työväenasuntoja.
1800-luvun lopussa perustetun Korkeakosken nahkatehtaan ja kenkätehtaan tuotantorakennukset voimalaitoksineen sijaitsevat Korkeakosken putouksen ja sen yläpuolella olevan Tehtaanjärven äärellä. Tuotantorakennuksiin kuuluu kosken partaalla oleva entinen korko- ja lestitehdas, jonka tiloissa toimii Koskenjalan yhdistyksen ylläpitämä Kenkä- ja Nahkamuseo. Punatiilistä päätehdasta kosken yläpuolella tehtaanjärven rannalla on laajennettu useaan otteeseen. Tehdasyhdyskuntaan kuuluu myös kaksi eriaikaista työväenasuinaluetta, Romula ja Myllylä, tehtaan etelä- ja länsipuolella. Kosken alajuoksulla on sotien jälkeen rakennettu pieni puukirkko, jonka rakennustöihin tehdas on osallistunut.
Historia
Nahkuri Edward Wallenius perusti Korkeakoskelle 1894 sahan ja Hämeen ensimmäisen konevoimalla toimivan nahkatehtaan sekä neljä vuotta myöhemmin Suomen ensimmäisen koneellisen kenkätehtaan. Sähköä tuottava voimala käynnistyi 1895. Tehtaan perustamispaikan valintaan vaikuttivat yli 20 metriä korkea Korkeakosken putous, joka tarjosi tuotannolle käyttövoimaa ja 1882 valmistunut, tuotteiden nopeat kuljetukset mahdollistava Pohjanmaan rata.
Vesivoimalla toimivat tuotantorakennukset sijaitsivat kosken partaalla, mutta sähkövoimaa käyttävä koneellisen jalkinetehtaan Wallenius rakennutti Tehtaanjärven rannalle. Tehtaan vanhimmat osat olivat puurakenteisia, tiilinen osa valmistui 1899. Linnamaisen hahmonsa tehdasrakennus torneineen sai tamperelaisen rakennusmestari Heikki Tiitolan piirustusten pohjalta 1916. Kenkätehdasta laajennettiin ja korotettiin vielä 1950 -luvulla.
Kenkätehtaan tuotanto jatkui yhtiömuotoisena vuodesta 1909, aluksi Suomen Kenkä- ja Nahkatehdas Oy:n nimellä. Eemil Aaltonen osti tehtaan 1926 ja myöhemmin se yhdistettiin Aaltosen kenkätehtaaseen lähes 60 vuodeksi. Korkeakosken kenkätehtaasta muodostui ”suutarien yliopisto”. Korkeakosken Kenkätehdas Oy:n toiminta päättyi 1983, mutta nahka-asujen tuotanto jatkui tehdaskiinteistöjen ja voimalaitoksen siirryttyä 1984 Luhta Oy:n omistukseen. Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseo aloitti toimintansa 1985 entisen korko- ja lestitehtaan tiloissa.
Ensimmäinen tehtaan asuinrakennuksista oli alkujaan kylän myllyn osakkaiden myllymatkojen taukotupana toiminut Myllytupa 1870-1880 -luvulta. Tehdasalueen eteläpuolella sijaitseva Romulan työväenasuntoalue rakennettiin 1910-luvulla ja Myllylän asuntoalue hieman myöhemmin. Myllylään rautatien toiselle puolelle rakennettiin aikanaan moderneja paritaloja saksalaisen mallin mukaan tehtaan johtohenkilöille. Koulurakennus tehdasyhdyskuntaa valmistui 1904.
Perinteitä ja aikansa rakentamistapaa noudattavan Korkeakosken pikkukirkon suunnitteli arkkitehti Jaakko Tähtinen 1949. Kirkko rakennettiin tehtaan tontille ja rakennustöitä tuki Aaltosen kenkätehdas. Kirkko vihittiin käyttöön 1951. Kellotapuli valmistui 1970-luvulla.
Further reading (as the agency lists it)
Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989.
Juupajoen kulttuurimaisema-alueen kehittämissuunnitelma 30.5.1995. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama.
Rakennuskulttuurityö Kivikenkä, Inventointi Juupajoki, Korkeakoski.
Maritta Jokiniemi, Jari Talvisto ja Raija Ylönen, Juupajoen historia. Juupajoen kunta ja Juupajoen seurakunta 2003.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Korkeakoski factory community is a small rural factory settlement built in the late 19th century in the sparsely populated forest region of Pirkanmaa, at a rapids in a watercourse and along the railway. The Korkeakoski shoe factory was a pioneer of the country's mechanised footwear industry and, in the 20th century, a significant footwear manufacturer in Finland. The power station that continues to produce electricity is Finland's oldest continuously electricity-producing hydroelectric plant. The residential areas of the factory community have preserved workers' housing from around the turn of the 19th and 20th centuries and from the early 20th century.
The production buildings of the Korkeakoski leather factory and shoe factory, founded at the end of the 19th century, together with their power station, are located by the Korkeakoski falls and by Tehtaanjärvi above them. The production buildings include the former heel and last factory on the rapids' bank, in whose premises the Kenkä- ja Nahkamuseo, maintained by the Koskenjalka association, operates. The red-brick main factory above the rapids, on the shore of Tehtaanjärvi, has been extended several times. The factory community also includes two workers' residential areas of different periods, Romula and Myllylä, south and west of the factory. On the lower reaches of the rapids there is a small wooden church built after the wars, to whose construction the factory contributed.
History
Tanner Edward Wallenius founded a sawmill at Korkeakoski in 1894, along with Tavastia's first leather factory powered by machinery, and four years later Finland's first mechanised shoe factory. A power plant generating electricity started operating in 1895. The choice of site for the factory was influenced by the Korkeakoski waterfall, more than 20 metres high, which provided power for production, and by the Ostrobothnia Railway, completed in 1882, which made quick transport of products possible.
The production buildings, powered by water, were located on the edge of the rapids, but Wallenius built the electrically powered mechanised footwear factory on the shore of Tehtaanjärvi. The oldest parts of the factory were timber-framed; the brick section was completed in 1899. The factory building, with its castle-like character and towers, received its form in 1916, based on drawings by Tampere master builder Heikki Tiitola. The shoe factory was extended and raised again in the 1950s.
Production at the shoe factory continued as a limited company from 1909, initially under the name Suomen Kenkä- ja Nahkatehdas Oy. Eemil Aaltonen bought the factory in 1926, and it was later merged with the Aaltonen shoe factory for almost 60 years. The Korkeakoski shoe factory became known as the “university of shoemakers”. The operations of Korkeakosken Kenkätehdas Oy ended in 1983, but leather upper production continued after the factory premises and the power plant passed to Luhta Oy in 1984. The Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseo began operating in 1985 in the premises of the former heel and last factory.
The first of the factory's residential buildings was originally the Myllytupa, a break room for the shareholders of the village mill on their trips to the mill, operating from the 1870s and 1880s. The Romula workers' housing area, located south of the factory site, was built in the 1910s, and the Myllylä housing area slightly later. Modern semi-detached houses were built on the other side of the railway in Myllylä on the German model for the factory's managers. A school building for the factory community was completed in 1904.
The Korkeakoski small church, which followed tradition and the building practice of its time, was designed by architect Jaakko Tähtinen in 1949. The church was built on the factory site, and the Aaltonen shoe factory supported the construction work. The church was consecrated for use in 1951. The bell tower was completed in the 1970s.