RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Tervakosken paperitehdas ja yhdyskunta
Janakkala, Kanta-Häme, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, kirkko, koulu, puunjalostustehdas, talousrakennus, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- taajama
- Municipality
- Janakkala
- Region
- Kanta-Häme
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.81229, 24.62663
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1882
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Tervakosken paperitehdas on vanhin Suomessa nykyisin toimivista paperitehtaista. Punatiilisten tuotantorakennusten nykyasu on peräisin pääosin 1900-luvun lukuisista laajennusvaiheista. Paperitehtaan ympärille on rakentunut yhdyskunta kirkkoineen, kouluineen, seurataloineen sekä eri aikakausilta olevine työväen asuinalueineen.
Tehdasyhdyskuntaan kuuluu mallipiirustusten mukaan 1900-luvun alussa rakennettu työväenasuinalue, entinen kansakoulu (1891), seuratalo (1958-63), päiväkoti (1948), terveystalo (1950), Varismäenkujan rivi- ja kerrostalot (1940/1950-luvulta) sekä Lepolan vanhustentaloryhmä tehtaan etelä- ja kaakkoispuolella. Tehtaan eteläpuolella olevassa jokirannan puistossa on arkkitehti Rikardo Björnbergin suunnittelema työnjohtajien asuinrakennus ns. Pomola (1900).
1800-luvulta on säilynyt vanha holanterirakennus insinööri C.G. Hultin suunnittelema käsipaperiosasto. Arkkitehti K.J. Ahlskogin suunnittelema entinen lumppurepimö, ns. Lumppulinna 1920-luvulta sijaitsee erillään muusta tehdaskokonaisuudesta.
Joen toisella puolen tehtaasta luoteeseen on Tervakosken kartano puutarhoineen, talous- ja väenrakennuksineen, samoin kartanon viljamakasiini, josta on rakennettu virkailijakerho, sekä tehdasyhdyskunnan oma kirkko tapuleineen.
Kartanon päärakennus on rakennettu 1802, nykyinen klassistinen asu on 1930-luvulla arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema. Vanhaa kartanomiljöötä ovat ns. Muurila (1790) ja kartanoon liittyvä työväen asuinrakennus (1847). Muu rakennuskanta on paperitehtaan ajalta, mm. navetta- ja tallirakennukset ovat 1870-luvulta. Eklund on suunnitellut myös tehtaan kirkon ja tapulin sekä asuinrakennuksia 1930-luvulla. Kaksi taloa on rakennettu 1945 Heimo Kautosen piirustusten mukaan. Kautosen suunnittelema virkailijakerho on valmistunut 1955.
Tervakosken teollisuustaajamaan liittyvä maisemaan kauniisti sijoitettu pieni kirkko on vaatimaton mutta taitavasti suunniteltu esimerkki 1930-luvun klassismin puuarkkitehtuurista. Suorakaiteen muotoista punaiseksi maalattua hirsirakennusta jäsennöivät harkitun vähäeleiset ja niukat yksityiskohdat. Tapuli noudattaa ulkohahmoltaan perinteisen alaosastaan katetun pukkitapulin muotokieltä. Alkuperäisessä asussaan säilyneen kirkkosalin hirsiseinät ovat vaaleiksi maalatut. Kiinteän sisustuksen väritys noudattaa mehevän pehmeästi murrettua väriskaalaa, jota tehostavat lehterinkaiteen, saarnatuolin ja kirkkosalista sen takaiseen seurakuntasaliin johtavien ovien kukkamaalaukset. Kirkon vieressä oleva lisärakennus on huomaamattomasti sovitettu kokonaisuuteen.
Historia
Tervakoski oli jo keskiajalla tärkeä myllypaikka, johon perustettiin sahalaitos 1780. Kartanon perusti Johan Nordeswan, joka osti kylän kaksi kantataloa, Hovilan ratsutilan ja Talolan rälssitilan ja yhdisti ne yhdeksi tilaksi. Kartanoon liitettiin lisää tiloja 1870-luvulla.
Kartanon omistajaksi 1806 tullut kamarineuvos G.G. Nordenswan perusti kosken varrelle paperitehtaan 1818. Aluksi tehdas valmisti lumpuista paperia vesivoimalla, mutta 1850-luvulla siirryttiin käyttämään höyryvoimaa ja paperin valmistus koneellistui. Tervakoski keskittyi erikoispaperituotantoon jo 1800-luvun puolivälissä. Suomen valtion setelipaperin vakituinen valmistaja tehtaasta tuli 1880-luvun lopulla. Lumpun käytöstä raaka-aineena luovuttiin vasta 1980- ja -90 -lukujen vaihteessa.
Tervakosken taajama kehittyi paperitehtaan ympärille. Tehdas harjoitti laajaa asuin- ja julkista rakennustoimintaa 1800-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suunnittelusta vastasivat mm. arkkitehdit Ricardo Björnberg, Jarl Eklund ja Heimo Kautonen.
Tervakosken kirkko rakennettiim vuonna 1936 edellisenä vuonna perustetun Tervakosken Pikkukirkkoyhdistyksen toimesta. Talkoovoimin Tervakoski Oy:n lahjoittamista Toivan kartanon riihen hirsistä tehdyn rakennuksen piirustukset laati arkkitehti Jarl Eklund, kirkkosalin kukkaisaiheisesta maalauskoristelusta vastasi koristemaalari Fritz Hilbert. Vuorineuvos Gösta Serlachiuksen 1937 lahjoittaman alttaritaulun maalasi Georg von Swetlick. Kirkon siirryttyä 1973 Janakkalan seurakunnalle siihen tehtiin 1976 seurakunnallisia kokoontumisia varten suunniteltu lisärakennus (arkkitehdit Seppo Asikainen ja Raimo Pensanen).
Further reading (as the agency lists it)
Vilho Annala, Tervakosken paperitehtaan historia. Helsinki 1950.
Marja Alanko ja Seppo Mäkinen, Vanhan teollisuusympäristön maankäyttö- ja rakentamistutkimus. Tampereen teknillinen korkeakoulu, arkkitehtuurin osasto. Raportti 71. Tampere 1980.
Enso Oy:n rakennuskannan inventointi, Henrik Wager. Inventointiraportti 1997.
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
Teija Ahola, Rakennusinventointi – Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Hämeen ympäristökeskus, Janakkalan kunta 2005.
Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Tervakoski paper mill is the oldest of the paper mills currently operating in Finland. The present appearance of the red-brick production buildings dates mainly from numerous extension phases of the 20th century. A community has grown up around the paper mill, with a church, a school, community halls and workers' residential areas from different periods.
According to the model drawings, the mill community includes a workers' residential area built at the beginning of the 20th century, the former elementary school (1891), the community hall (1958-63), the day-care centre (1948), the health centre (1950), the terraced and apartment blocks of Varismäenkuja (from the 1940s/1950s) and the group of homes for the elderly at Lepola, south and south-east of the mill. In the riverside park on the south side of the mill stands the Pomola (1900), a residential building for supervisors designed by architect Rikardo Björnberg.
Surviving from the 19th century is the old holanteri building, designed by engineer C.G. Hult, which houses the handmade paper department. The former rag-tearing house, the so-called Lumppulinna from the 1920s, designed by architect K.J. Ahlskog, is located separately from the rest of the mill complex.
On the other side of the river, north-west of the mill, is Tervakoski manor with its gardens, farm and servants' buildings, as well as its grain storehouse, which has been converted into an officials' club, and the mill community's own church with its bell tower.
The main building of the manor was built in 1802; its present classicist appearance dates from the 1930s and was designed by architect Jarl Eklund. The older manor setting is formed by the so-called Muurila (1790) and a workers' residential building connected with the manor (1847). Other buildings date from the paper mill period, including the cowshed and stable buildings, which date from the 1870s. Eklund also designed the mill church and its bell tower, as well as residential buildings, in the 1930s. Two houses were built in 1945 to designs by Heimo Kautonen. The officials' club designed by Kautonen was completed in 1955.
The small church, beautifully sited in the landscape and associated with the Tervakoski industrial settlement, is a modest but skilfully designed example of 1930s classicist timber architecture. The rectangular, red-painted log building is articulated by deliberately restrained and sparse details. In its external form, the bell tower follows the design language of the traditional trestle bell tower, covered in its lower part. The log walls of the church hall, preserved in their original form, are painted light colours. The colour scheme of the fixed interior fittings follows a lush, softly broken colour range, enhanced by the flower paintings on the gallery railing, the pulpit, and the doors leading from the church hall to the parish hall behind it. The annex beside the church is unobtrusively fitted into the whole.
History
Tervakoski was already an important mill site in the Middle Ages, and a sawmill was established there in 1780. The manor was founded by Johan Nordeswan, who bought the village's two original farms, the Hovila ratsutila and the Talola rälssitila, and merged them into one estate. More holdings were added to the manor in the 1870s.
G.G. Nordenswan, a kamarineuvos who became the owner of the manor in 1806, founded a paper mill on the rapids in 1818. Initially the mill made paper from rags using water power, but in the 1850s it switched to steam power and paper production was mechanised. Tervakoski had concentrated on specialty paper production already by the mid-19th century. The mill became the regular manufacturer of banknote paper for the Finnish state at the end of the 1880s. The use of rags as a raw material was abandoned only at the turn of the 1980s and 1990s.
The Tervakoski urban area developed around the paper mill. From the 19th century until the 1960s, the mill carried out extensive residential and public building activity. The designers included, among others, the architects Ricardo Björnberg, Jarl Eklund and Heimo Kautonen.
The Tervakoski church was built in 1936 by the Tervakosken Pikkukirkkoyhdistys (Tervakoski Small Church Association), which had been founded the previous year. Built with volunteer labour, the building was made of logs from a threshing barn at the Toiva manor donated by Tervakoski Oy. The drawings were prepared by the architect Jarl Eklund, and the floral painted decoration of the church hall was the work of decorative painter Fritz Hilbert. The altarpiece, donated by vuorineuvos Gösta Serlachius in 1937, was painted by Georg von Swetlick. After the church passed to the Janakkala parish in 1973, an extension designed for parish gatherings (architects Seppo Asikainen and Raimo Pensanen) was added to it in 1976.