RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Pienmäen talonpoikaistalo
Hankasalmi, Keski-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- museo, pihapiiri, talonpoikaistalo, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipality
- Hankasalmi
- Region
- Keski-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.29251, 26.34705
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 181
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Pienmäen talomuseo kuvastaa erinomaisesti harvaanasutulle Keski-Suomen mäkiselle metsäseudulle 1700-luvun puolivälissä syntyneen talonpoikaistalon sijoittumista ja rakentamistapaa. Pienialaisten peltojen ympäröimässä pihapiirissä on vuosisataisilla paikoilla yhteensä 21 vanhaa hirsirakennusta, jotka ovat lähes kaikki säilyneet rakentamisaikaisessa asussaan.
Pienmäen tila sijaitsee Niemisjärvellä savolaisten uudisasukkaiden asuttamien laajojen kaskimaiden keskellä. Keski-Suomelle tyypilliseen tapaan talonpaikka on mäellä, josta on näkymä kylän muihin mäillä sijaitseviin taloihin. Pienmäki on kolmipihainen yksinäistalo, jossa on miespiha, karjapiha ja aittapiha.
Asuinrakennus on sijoitettu kahden pihan, varsinaisen pihan ja karjapihan, väliin. Päärakennuksen lisäksi Pienmäen rakennuksista mainittakoon sauna, kaura-aitta, eloaitta, Matin aitta, kokkitalli, kärryliiteri, leipäaitta, aitta, sikala, navetta, kota, halkoliiteri, makuuaitta, jauhoaitta, riihi ja paja.
Päärakennukseen kuuluu iso uloslämpiävä tupa, läpikuljettava porstua, eteistupa ja kaksi kamaria. Tupapuoli on vuodelta 1849 ja eteistuvan puoli 1852.
Historia
Pienmäen tila lohkottiin 1754 omaksi tilakseen Särkiniemen tilasta, joka oli syntynyt 1571. Tuolloisessa Laukaan pitäjässä sijainneen Mäentalon nimeksi vakiintui Pienmäki.
Isonjaon aikaan Pienmäen tiluksista oli runsas 7 hehtaaria peltoa ja 155 hehtaaria metsää. Tilan kokonaispinta-ala oli lähes 300 hehtaaria 1895. Suuri osa pihapiirin rakennuksista rakennettiin lautamies Heikki Matinpoika Pöyhösen isännöidessä taloa 1837-1859.
Päärakennus jäi asumattomaksi 1956. Keski-Suomen maakuntamuseo kunnosti 1967 haltuunsa saamat rakennukset ja teki Pienmäestä talomuseon. Rakennukset sisustettiin suurimmaksi osaksi entisen käyttönsä mukaisesti. Museo avattiin yleisölle 1969.
Further reading (as the agency lists it)
Albert Hämäläinen, Keski-Suomen kansanrakennukset. Asuntohistoriallinen tutkimus. Kansatieteellisiä kuvauksia 11. Tampere 1930.
Maija-Liisa Kalliola, Pienmäen talo. Hankasalmen kirja. JYY:n kotiseutusarja n:o 4. Toim. Pertti P. Kuokkanen. Pieksämäki 1966.
Maija-Liisa Hirvi, Pienmäen talo Hankasalmen Niemisjärvellä. Keski-Suomi 12. Keski-Suomen Museoyhdistyksen julkaisuja 12. Jyväskylä 1973.
Alfred Kolehmainen ja Veijo Laine, Suomalainen talonpoikaistalo. Keuruu 1980.
Ann-Marie Hjelt-Husso, Hankasalmen kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 35. Keski-Suomen ympäristökeskus 1997.
Erkki Laitinen ja Janne Vilkuna, Hankasalmen historia 1. Esihistoriasta vuoteen 1918. Hankasalmen kunta 2004.
Keskisuomalaiset museot verkossa, Avoin museo -hankkeen www-sivut http://www.avoinmuseo.fi/pienmaki/ (19.5.2009).
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Pienmäki talomuseo excellently illustrates the siting and building methods of a farmhouse that arose in the mid-18th century in the sparsely populated hilly forest region of Central Finland. In a yard surrounded by small-scale fields, on centuries-old sites, there are 21 old log buildings in total, almost all of which have survived in their original construction form.
The Pienmäki farm is located at Niemisjärvi, in the midst of extensive slash-and-burn fields settled by settlers from Savo. As is typical of Central Finland, the farmstead is on a hill, from which there is a view of the other farms on hills in the village. Pienmäki is a three-yard single farm, with a men's yard, a cattle yard and a granary yard.
The dwelling house is located between two yards, the main yard and the cattle yard. In addition to the main building, the buildings of Pienmäki that may be mentioned are: sauna, kaura-aitta, eloaitta, Matti's granary storehouse, kokkitalli, kärryliiteri, leipäaitta, aitta, sikala, navetta, kota, halkoliiteri, makuuaitta, jauhoaitta, riihi and paja.
The main building includes a large uloslämpiävä tupa, a läpikuljettava porstua, an eteistupa and two kamari. The tupa side dates from 1849 and the eteistupa side from 1852.
History
The Pienmäki farm was split off in 1754 from the Särkiniemi farm, which had come into being in 1571. The name of Mäentalo, located in the then parish of Laukaa, became established as Pienmäki.
At the time of the Isojako, the Pienmäki holdings comprised a little over 7 hectares of arable land and 155 hectares of forest. The total area of the farm was almost 300 hectares in 1895. A large part of the buildings in the farmyard were built while lautamies Heikki Matinpoika Pöyhönen was master of the farm, 1837-1859.
The main building was left uninhabited in 1956. Keski-Suomen maakuntamuseo restored the buildings it took over in 1967 and made Pienmäki into a farm museum. The buildings were furnished for the most part in accordance with their former use. The museum was opened to the public in 1969.