RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Atun kartanoympäristö (Attu herrgårdsmiljö)
Parainen (Pargas), Varsinais-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kaivos, kartano, talousrakennus, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Parainen (Pargas)
- Region
- Varsinais-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.18058, 22.33766
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1800
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Atun kartano on poikkeuksellinen kartanotalouden ja siihen liittyneen teollisuustoiminnan muovaama historiallinen ympäristö. Slagitiilisten talousrakennusten lisäksi kartanon talouskeskukseen kuuluu teollisuustoiminnan jäänteitä ja rakennuksia, kuten kartanon sahan kaksi työväen asuinkasarmia. Atun kartanon teollisuushistoria on pitkä ja monipuolinen ja koostuu mm. kaivos- ja sahatuotannosta.
Kartano sijaitsee noin 10 km pitkällä Attumaan saarella. Kartanopihaa neljältä sivulta rajaavista punamullatuista rakennuksista vanhimmat ovat 1700-luvun alkupuolelta. Talouskeskukseen liittyy kuonatiilistä rakennettuja ulkorakennuksia ja ns. kahvimyllytaloja.
Saaren etelärannalla sijainnut suursaha on purettu, mutta kartanon ympäristössä on säilynyt sahan työväestölle rakennetut kaksi kookasta kaksikerroksista työväenkasarmia, Storgård ja Grankulla sekä lukuisia pieniä työväen asuntoja, jotka toimivat kesäasuntoina. Sahalaitoksesta on säilynyt tiilinen voima-asema ja sahakoneiden betoniset perustukset. Saharannassa on pienvenesatama. Kartanon talouskeskuksesta luoteeseen johtaa puukujanne kahdelle veden täyttämälle kaivoskuilulle ja rannan lastauspaikalle.
Atun lukuisat rakennukset sijaitsevat hajallaan pienipiirteisessä saaristomaisemassa, jossa pienet peltoaukeat ja matalaa puuta kasvavat metsäsaarekkeet vuorottelevat.
Historia
Atun rälssikartano mainittiin kirjallisissa lähteissä jo 1400-luvulla. 1560-luvulla Paraisten pitäjän vanhimpiin kuuluvassa Atun kylässä oli kahdeksan taloa. 1600-luvun lopussa kylän kaksi muuta rälssitilaa yhdistettiin Atun säteriin.
Kartanon mailta louhittiin metalleja, mm. rautamalmia 1840-luvulla. Kartanon alueella toimi myös tiiliruukki, hiilenpolttouuni ja meijeri, 1900-luvulla oma sähkölaitos ja mylly. Sahateollisuuden nousukauden aikana kartanon alueelle perustettiin höyrysaha 1872. Atun saha oli Paraisille perustetuista suurin ja huippuvuonna 1915 siellä työskenteli yli 150 henkeä. Atun suurtilan saha toimi vuoteen 1951, jonka jälkeen se purettiin.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Attu gård är en exceptionell historisk miljö som formats av herrgårdsekonomin och industrin. Utöver ekonomibyggnaderna i slaggtegel omfattar gårdscentrumet ruiner och byggnader med anknytning till industriverksamheten såsom de två bostadskasernerna vid sågen. Attu gård har en lång och mångsidig historia som industriområde, bl.a. fanns där gruv- och sågverksamhet.
Attu gård ligger på den omkring 10 km långa ön Attulandet. Herrgården avgränsas på fyra sidor av rödmyllade byggnader, av vilka de äldsta härstammar från 1700-talets början. Till gårdskärnan hör uthusbyggnader av slaggtegel och så kallade kaffekvarnsbyggnader.
Den stora sågen som tidigare fanns på södra delen av ön har rivits. I herrgårdens omgivning har dock två stora tvåvåningskaserner, Storgård och Grankulla, som uppfördes för sågens arbetsfolk, samt flera mindre arbetarbostäder som i dagens läge fungerar som sommarbostäder bevarats. På sågens område har en kraftstation av tegel och sågmaskinernas betongfundament bevarats. Sågens strand fungerar som småbåtshamn. Nordväst om herrgårdens gårdscentrum finns två vattenfyllda gruvschakt och en lastningsplats vid stranden.
De talrika byggnaderna på Attu ligger spridda i det småskaliga skärgårdslandskapet, med växelvis små åkergläntor och kullar med lågväxta träd.
Historia (på svenska)
Attu frälsegård nämns i de skriftliga källorna redan under 1400-talet. Attu by, som hörde till de äldsta i Pargas socken, hade på 1560-talet åtta gårdar. I slutet av 1600-talet förenades byns två andra frälsegårdar med Attu säteri.
På herrgårdsområdet bröt man metaller, bl.a. järnmalm under 1840-talet. På området fanns också ett tegelbruk, en kolugn och ett mejeri samt på 1900-talet ett eget elverk och en kvarn. Under sågindustrins tillväxtperiod grundades en ångsåg år 1872. Attu såg var den största i Pargas och som mest hade sågen 150 anställda år 1915. Sågen var verksam ända till 1951 varefter den revs.
Further reading (as the agency lists it)
Jonathan Reuter, Industrisamhällen på landsbygden. Det svenska Finland, Förra delen. Helsingfors 1919.
Suomen kartanot ja suurtilat II. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1941.
Paul Stenman, Sågarbetarliv på Attu i Pargas. Arbete, miljö och tradition. Kulturhistoriska institutionen vid Åbo Akademi. Rapport 3. Åbo 1973.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.
Kari Suistoranta, Paraisten historia. Paraisten kaupunki. 1985.
Timo Kantonen, Satakunta sahaa Suomessa. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 18. Helsinki 1996.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Atu Manor is an exceptional historic environment shaped by manor economy and the industrial activity associated with it. In addition to slag-brick outbuildings, the manor's economic centre includes remains and buildings of industrial activity, such as the two workers' barracks of the manor sawmill. The industrial history of Atu Manor is long and varied and consists of, among other things, mining and sawmill production.
The manor is located on Attumaa island, which is about 10 km long. Of the red-ochre painted buildings that enclose the manor yard on four sides, the oldest are from the first half of the 18th century. The economic centre includes outbuildings built of slag brick and so-called kahvimyllytaloja.
The large sawmill that was located on the southern shore of the island has been demolished, but in the manor's surroundings there have survived two large two-storey workers' barracks built for the sawmill's workers, Storgård and Grankulla, as well as numerous small workers' dwellings that serve as summer homes. Of the sawmill plant, the brick power station and the concrete foundations of the sawmill machinery have survived. There is a small boat harbour on the sawmill shore. From the manor's economic centre, a wooden avenue leads north-west to two water-filled mine shafts and to the loading place on the shore.
The numerous buildings of Atu are scattered across a small-scale archipelago landscape, where small open fields and islets of low-growing forest alternate.
History
Metals were mined from the manor's land, including iron ore in the 1840s. The manor area also had a brickworks, a charcoal kiln and a dairy. In the 20th century it had its own power station and a mill. During the boom of the sawmill industry, a steam sawmill was established on the manor grounds in 1872. Atu sawmill was the largest of those founded in Parainen, and in its peak year, 1915, more than 150 people worked there. The sawmill of the Atu suurtila operated until 1951, after which it was demolished.