RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Luopajärven kyläasutus
Kurikka, Etelä-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kylä, pihapiiri, talonpoikaistalo, tie, tuulimylly
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Kurikka
- Region
- Etelä-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.57085, 22.71588
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1735
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Luopajärven kulttuurimaisema on Etelä-Pohjanmaan lakeuksien vaurasta maatalousmaisemaa viljelykäyttöön kuivatun järven ympärillä. Alueen pitkästä asutushistoriasta kertoo historiallisessa asussaan säilyneen talonpoikaisen rakennuskannan sijoittuminen viljelymaiseman reunoilla kohoaville mäenkumpareille tiheiksi ryhmiksi.
Luopajärvi on ollut Jalasjärven ja Hirvikylän ohella pitäjän varsinaisia asutuskeskuksia. Luopajärvi, jonka pohjois- ja luoteisreunan rantatöyräille vanha kyläasutus on asettunut, on 1800-luvun alkupuolella kuivattu pelloksi. Tasaiselta, 6-7 kilometriä pitkältä ja pari kilometriä leveältä viljelysaukealta avautuu peltolahdekkeita pohjoiseen ja etelään.
Kylätien varren ja mäenrinteiden taloryhmät kehystävät viljelyksiä. Vanhimmat talonpoikaistalot ovat lähes kaikki puolitoistakerroksia. Pihapiireissä on poikkeuksellisen paljon vanhoja talousrakennuksia. Kylän arvokkaita pihapiirejä 1700- ja 1800-luvun rakennuksineen ovat mm. Luopajärvi, Järviniemi, Haapaniemi, Markkila, Kuusiniemi, Yli-Antila ja Rinta. Hieno esimerkki talonpoikaisesta rakennuskannasta on Järviniemi, jossa on mm. 1600-luvulla rakennettu aitta. Entisen järven koillis- ja itäreunalla Luhtas-Köykän, Perälän ja Pentinmäen tuulimyllyt muodostavat nykyisin harvinaisen maisemallisen ja rakennushistoriallisen kokonaisuuden.
Vanhojen talojen jakamisen jälkeen on rakennettu kauemmas kylätien varrelta. Myös kylän pienasumukset sijaitsevat suurimmalta osin kauempana kylätieltä, metsäselänteiden reuna-alueella. Rakennuskannassa näkyy voimakkaana 1920-1930-luvun korjausrakentaminen.
Luopajärvi on valtakunnallisesti arvokasta Luopajärven maisema-aluetta.
Historia
Luopajärvellä on asuttu jo kivikaudella ja pysyvät asukkaat saapuivat 1500-luvulla. Koko pitäjän vanhimmat talot olivat 1540-luvulla Jokipii, Lammi, Tuisku ja Luopa. Kyrön suurpitäjään, sittemmin Ilmajokeen kuuluneessa Jalasjärven kylässä oli kuusi taloa 1568. Luopajärvi oli tärkein Ilmajoen kalajärvistä, ja 1560 Luopajärvellä mainitaan kalastaneen 50 talollista.
Pohjanmaan ja Pirkanmaan rajaseutuun kuuluneelle harvaanasutulle alueelle syntyi 1700-luvulla syntyi kruunun asutustoiminnan myötä uusia tiloja. Luopajärven vedenpintaa laskettiin ensin 1790-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa. Järveä laskettiin edelleen 1800-luvun puolivälin jälkeen. Kolmas järvenlasku valmistui 1940, jolloin 1926 laaditun suunnitelman mukaan koko järvialue kuivattiin niityksi.
Further reading (as the agency lists it)
Toivo Vuorela, Etelä-Pohjanmaan kansanrakennukset. Kyrönmaa VI. Helsinki 1949.
Toivo Vuorela (toim.), Jalasjärven kirja. Kyrönmaa X. Helsinki 1959.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.
Harri Turunen Harri, Lakeuden joet. Kytösavut XV. Kurikka 1985.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Ympäristöministeriö. Mietintö 66/1992.
Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.
Suunnitelmakirja. Luopajärven kesätulvien torjunta- ja ympäristöhoitosuunnitelma. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Luopajärvi cultural landscape is a prosperous farming landscape on the plains of Southern Ostrobothnia, around a lake that has been drained for cultivation. The long settlement history of the area is reflected in the placement of the farmhouse building stock, preserved in its historic form, in dense groups on the hummocks rising at the edges of the cultivated landscape.
Along with Jalasjärvi and Hirvikylä, Luopajärvi has been one of the main settlement centres of the parish. Luopajärvi, on whose northern and north-western shore banks the old village settlement has been established, was drained into fields in the early 19th century. From the flat cultivated clearing, 6-7 kilometres long and a couple of kilometres wide, field bays open to the north and south.
Groups of farms along the village road and on the hillsides frame the fields. The oldest farmhouses are almost all one-and-a-half-storey. Farmyards contain an exceptionally large number of old outbuildings. Among the valuable farmyards of the village, with 18th- and 19th-century buildings, are, among others, Luopajärvi, Järviniemi, Haapaniemi, Markkila, Kuusiniemi, Yli-Antila and Rinta. Järviniemi is a fine example of the farmhouse building stock, with, among others, a granary storehouse built in the 17th century. On the north-eastern and eastern edges of the former lake, the windmills of Luhtas-Köykkä, Perälä and Pentinmäki now form a rare landscape and building-historical whole.
After old farms were divided, new buildings were erected further away from the village road. Most of the village's small dwellings are also located further from the village road, on the edge of the forest ridges. Repair work from the 1920s-1930s is strongly visible in the building stock.
Luopajärvi is part of the nationally valuable Luopajärvi landscape area.
History
Luopajärvi has been inhabited since the Stone Age, and permanent residents arrived in the 16th century. The oldest farms in the whole parish were Jokipii, Lammi, Tuisku and Luopa in the 1540s. Jalasjärvi village, which belonged to the Kyrö greater parish and later to Ilmajoki, had six farms in 1568. Luopajärvi was the most important of the fishing lakes of Ilmajoki, and in 1560 it is mentioned that 50 farmers fished at Luopajärvi.
In the 1700s, new farms arose through the Crown's settlement activity in the sparsely populated area on the border of Ostrobothnia and Pirkanmaa. The water level of Luopajärvi was first lowered at the end of the 1790s and in the early 1800s. The lake was lowered further after the mid-19th century. The third lowering of the lake was completed in 1940, when, according to a plan drawn up in 1926, the whole lake area was drained into meadow.