RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kuortaneen pohjalaistalot
Kuortane, Etelä-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- pihapiiri, talonpoikaistalo, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Kuortane
- Region
- Etelä-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.75832, 23.39528
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1733
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kuortaneen kaksifooninkiset pohjalaistalot pihapiireineen muodostavat poikkeuksellisen komeita ja yhtenäisenä säilyneitä kokonaisuuksia kyläteiden varsilla. Kuortaneen pohjalaistalot muodostavat oman tyyppinsä, jolle on ominaista räystäiden koristelistoitus, kuistien ja haukkaikkunoiden vaihtelevat puitejaot sekä rakennuksen ullakkopäätyjen keltamultamaalaus. Muuten rakennukset ovat punamullattuja valkoisin nurkkalaudoin ja ikkunanpielin.
Kuortane on 1800-luvulla ollut Kainuun ohella merkittävin tervan tuotantoalue maassamme ja tervakaupan tuoma varallisuus ilmenee selkeästi pitäjän komeissa pohjalaistaloissa.
Kuortaneen komeista pohjalaistaloista kuuluisin ja tunnetuin on Länsirannalla sijaitseva Viitalan talo, Lakeuden lukko, aittoineen. Hallitsevalla paikalla kylän keskivaiheilla, vastapäätä Kuortaneen kirkkoa järven toisella puolella oleva kaksifooninkinen talo on rakennettu 1835 ja sen sekä kaksikerroksisen vilja-aitan arkkitehtuurissa näkyy uusklassismin arkkitehtuurin vaikutus.
Ruismäen tiivis puolitoista- ja kaksifooninkisten talonpoikaistalojen rivi on nykyisen Seinäjoelle johtavan valtatien eteläpuolella. Ruismäen vanhimmat rakennukset sijaitsevat nimensä mukaisesti mäellä, viljeltyjen peltojen keskellä. Kylän neljä 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskauden taloa ovat alavammalla maalla kylätontin länsipuolella.
Kuhajärven etelärannalla, Lapuanjoen ja vanhan mutkittelevan maantien välillä on Kuhan taloryhmä. Yli-Kuhan kaksifooninkinen punamullattu päärakennus vuodelta 1877 seisoo kivinavettoineen Ala- ja Keski-Kuhan tiiviin taloryhmän eteläpuolella.
Länsiranta, Kuhajärvi ja Lapuanjokirannat ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Kuortaneenjärven maisema-aluetta.
Historia
Kuortaneen kiinteä asutus syntyi Kuortaneenjärven ympäristöön 1500-luvun puolivälissä. Tervanpoltto ja kytöviljely vaurastuttivat pitäjää ja sen talonpoikia 1700-1800-luvulla, ja vaurastuminen näkyi komeiden talonpoikaistalojen rakentamisena.
Talon jakamisen yhteydessä uudet talot rakennettiin samalle mäelle ja samaan pihaan. Ruismäki asutettiin 1771, kun Märijärven talon tytär sai torpan sieltä. Talot oikaistiin samaan riviin uusjaossa 1800-luvun lopulla ja talon halkomisen yhteydessä 1904.
Further reading (as the agency lists it)
Pekka Kakkuri, Unto Katajamäki et al, Etelä-Pohjanmaan kotiseutuhistoria. Kotimaakunnan vaiheet. Etelä-Pohjanmaan liitto 1985.
Liisa Ruismäki, Pirättyy puheelle: Mäyryn kyläkirja 2000.
Riitta Jaakkola, Päivi Anttila ja Lise-Lotte Molander, Kuortaneenjärven kulttuurimaisemissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 173. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Vaasa 2000.
Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.
Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The two-fooni Ostrobothnian houses of Kuortane, with their yard enclosures, form exceptionally handsome and well-preserved ensembles along the village roads. The Ostrobothnian houses of Kuortane form a type of their own, characterised by decorative eaves moulding, varying glazing bar divisions of porches and haukkaikkunoiden, and yellow ochre painting on the attic gables. Otherwise the buildings are painted with red ochre, with white corner boards and window surrounds.
In the 19th century, Kuortane, alongside Kainuu, was the most important tar-producing area in Finland, and the wealth brought by the tar trade is clearly visible in the parish's splendid Ostrobothnian houses.
The most famous and best known of Kuortane's splendid Ostrobothnian houses is the Viitala farm, Lakeuden lukko, with its granary storehouses, located at Länsiranta. The two-fooni house in a commanding position in the middle of the village, opposite Kuortane Church on the other side of the lake, was built in 1835, and the influence of Neoclassicism is visible in the architecture of both it and its two-storey grain granary.
The compact row of one-and-a-half-fooni and two-fooni farmhouses at Ruismäki lies on the southern side of the present main road leading to Seinäjoki. As the name suggests, the oldest buildings at Ruismäki are located on a hill, in the middle of cultivated fields. The village's four houses from the early 20th century and the post-war reconstruction period stand on lower ground to the west of the village plot.
On the southern shore of Kuhajärvi, between the Lapuanjoki river and the old winding road, is the Kuha farm group. The two-fooni, red ochre-painted main building of Yli-Kuha, dating from 1877, stands with its stone cowshed to the south of the compact farm group of Ala-Kuha and Keski-Kuha.
Länsiranta, Kuhajärvi and the Lapuanjoki riverbanks are part of the nationally valuable Kuortaneenjärvi landscape area.
History
The permanent settlement of Kuortane arose around Lake Kuortaneenjärvi in the mid-16th century. Tar burning and kytöviljely enriched the parish and its peasants in the 18th and 19th centuries, and this prosperity was reflected in the building of handsome farmhouses.
When a farm was divided, the new houses were built on the same hill and in the same yard. Ruismäki was settled in 1771, when a daughter of the Märijärvi farm received a croft from there. The farms were straightened into a single row in a new land division at the end of the 19th century, and again in 1904 in connection with the splitting of the farm.