RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Könnien talot
Ilmajoki, Etelä-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- pihapiiri, talonpoikaistalo, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Ilmajoki
- Region
- Etelä-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.80819, 22.59177
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1731
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Tunnetun Könnin seppä- ja kellonrakentajasuvun asuinrakennukset edustavat vauraan talonpoikaistilan rakennuskantaa 1800-luvulta.
Könnin kellomestareitten talot sijaitsevat Kyröjoen peltolakeuden laidalla loivalla kumpareella vierekkäin aivan Ilmajoelle johtavan maantien varrella. Vanhempi puolitoistakerroksinen, punamullattu Yli-Könnin asuinrakennus on rakennettu kellomestari Johan Yli-Könnin aikana 1816. Ala-Könnin talo kuisteineen on peräisin 1800-luvun loppupuolelta ja sen pihapiirissä on verstasrakennus ja suuri luonnonkivestä muurattu navetta.
Könnien talot sijoittuvat valtakunnallisesti arvokkaalle "Ilmajoen Alajoki" -nimiselle maisema-alueelle.
Historia
Könnien historia Ilmajoella alkaa 1766, jolloin Jaakko-niminen seppä asettui asumaan 1710-luvulla perustetun Königsbäckin eli Könnin uudistilalle.
Könniläiset valmistivat myös erittäin hienoja sahanteriä, jotka olivat parempia kuin hollantilaisvalmisteiset, siihen saakka käytetyt. Könnien verstaissa valmistettiin ajannäyttäjiä koneistoineen valtakunnan huomattaviin rakennuksiin, mm. Helsingin ja Oulun tuomiokirkkoihin, Senaatintaloon, Porin, Haminan ja Lappeenrannan raatihuoneisiin sekä muutamien suurkartanoiden kuten Vuojoen ja Nuutajärven päärakennuksiin.
Kelloja ja moninaisia sepäntöitä tehtiin Könnillä neljässä sukupolvessa. Loppuaikoina koneiden ja henkilökunnan lisääntyessä toiminta muuttui yhä teollisemmaksi. Könnin kellojenvalmistus päättyi 1860-luvulla halpojen tuontikellojen tullessa markkinoille ja eikä työn jatkajaksi ollut miespuolista perillistä.
Further reading (as the agency lists it)
Jaakko Laurila, Könnin suku. Sukuhistoria ja sukuluettelo. Vaasan Könnin oltermannikunta 1949.
Aulis J. Alanen, Ilmajoen historia. 1953.
Eteläpohjalaisia elämäkertoja, Könnin mestarit. Vaasa 1963.
Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The residential buildings of the well-known Könni family of blacksmiths and clockmakers represent the building stock of a prosperous peasant farm from the 19th century.
The Könni clockmaster houses are located on a gentle hillock on the edge of the Kyröjoki field plain, side by side, right beside the road leading to Ilmajoki. The older one-and-a-half-storey, red-painted residential building of Yli-Könni was built in 1816 during the time of clockmaster Johan Yli-Könni. The Ala-Könni house, with its porches, dates from the late 19th century, and its farmyard contains a workshop building and a large cowshed built of natural stone.
The Könni houses are situated within the nationally valuable landscape area named "Ilmajoen Alajoki".
History
The history of Könni in Ilmajoki begins in 1766, when Jaakko, a blacksmith, settled on the Königsbäck or Könni new farm, which had been established in the 1710s.
The Könni people also made very fine saw blades, which were better than the Dutch-made ones used until then. In the Könni workshops, timekeepers with their mechanisms were made for significant buildings across the realm, e.g. the cathedrals of Helsinki and Oulu, the Senaatintalo, the town halls of Pori, Hamina and Lappeenranta, and the main buildings of some great manors such as Vuojoki and Nuutajärvi.
Clocks and a wide variety of smithing work were made at Könni over four generations. In the final period, as machinery and staff increased, operations became ever more industrial. Clockmaking at Könni ended in the 1860s, when cheap imported clocks came onto the market, and there was no male heir to carry on the work.