RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Seinäjokivarren kyläasutus
Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kylä, seurantalo, talonpoikaistalo, tie
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Seinäjoki
- Region
- Etelä-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.58315, 23.03302
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1725
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Viitalan ja Kihniän kylät Seinäjoen yläjuoksulla edustavat Pohjanmaalle tyypillistä ja hyvin säilynyttä jokilaakson kyläasutusta, jossa eri-ikäinen rakennuskanta on ryhmittynyt nauhamaisesti peltomaiseman keskellä virtaavan jokiuoman ja raitin varrelle.
Viitalan rivikylän alkaa Peräseinäjoen kirkonkylän pohjoispuolelta. Kylän halki kulkee Seinäjoen jokiuomaa noudatteleva maantie, jonka molemmilla puolin talot ovat tiuhana nauhana. Viitalan kylän osa-alueita ovat vanhojen kantatilojen mukaan Pappilanmäki, Flinkkilänmäki, Kanto, Annala ja Koivistonmäki. Tiivein ja yhtenäisin raittinäkymä on kylän etelälaidalla Pappilanmäen ja Koivistonmäen alueilla, missä päärakennukset ovat pitkä julkisivu tien suuntaisesti. Raitin varressa ovat Pappilan päärakennus, rippikoulutupa, Peräseinäjoen ensimmäinen kansakoulu, Flinkkilän ja Keski-Flinkkilän päärakennukset, jotka on rakennettu 1800-luvun loppupuolella.
Kihniän kylä on sijoittunut kapealle peltonauhalle Kihniänjoen ja jokea seuraavan maantien varrelle sekä metsänrajaan. Avoimen maaston ansiosta kaikki tilakeskukset ovat näköyhteydessä toisiinsa. Komeita esimerkkejä pohjalaisesta rakennuskulttuurista on Yli-Kihniän, Rinta-Kihniän, Viitasaaren, Tuovilan, Kallio-Kujalan tiloilla sekä seurojentalon ympärillä Niemenmäessä. Seurantalo Sampola on edustava jugendrakennus joenmutkan puistomaisessa ympäristössä. Kylän etelälaidalla on koulu, jonka pihapiirissä on kaksi koulurakennusta.
Historia
Ilmajoen pitäjän takamaihin kuuluneen Seinäjoen yläjuoksun rannat saivat pysyvän asutuksen vasta uuden ajan alkupuolella. Peräseinäjokena tunnettu alue muodosti oman asutussaarekkeen, jonka erotti Kyrönjokilaakson vanhasta asutuksesta laaja, asumaton suoalue. Kyläasutus Seinäjoen ja sen sivuhaaran, Kihniänjoen varrelle muodostui vasta 1600-luvun alkupuolella. Vanhempien asutusseutujen väliin jäävän Peräseinäjoen liikenneyhteydet paranivat 1800-luvulla, jolloin raivattiin maantiet Alavuden, Seinäjoen ja Jalasjärven suuntiin. Tätä ennen kylän suuntainen Seinäjoki oli tärkeä liikenneväylä Ilmajoen suuntaan.
Kihniän kylän tunnettu historia alkaa 1600-luvun puolivälissä. Kihniän kantatalo sijaitsi joen länsipuolella mutkapaikassa Rinta-Kihniän kohdalla. Kantatalo jaettiin 1700-luvun lopulla Ala- ja Ylä-Kihniäksi. 1800-luvulla tiloista erotettiin Mäki- ja Rinta-Kihniä.
Further reading (as the agency lists it)
Toimi Kangasniemi (toim.), Peräseinäjoen kirja. 1972.
Suomen teiden historia I. Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys. Helsinki 1974.
Rakennusinventointi, Peräseinäjoki, Viitalan kylän rakennusinventointi. Etelä-Pohjanmaan museo.
Stiina Savolainen, Simo Siira ja Reijo Mäkinen, Rakennusinventointi, Peräseinäjoki, Kihniän kylä. 1998.
Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.
Tiina Lehtisaari, Uuden Seinäjoen alueen yleiskaavainventointi. Maa ja Vesi 2005. Länsi-Suomen ympäristökeskus, KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The villages of Viitala and Kihniä on the upper reaches of the Seinäjoki represent the typical and well-preserved river valley village settlement of Ostrobothnia, in which buildings of different ages are arranged in a linear pattern along the river channel flowing through the field landscape and along the street.
The Viitala row village begins north of the church village of Peräseinäjoki. Through the village runs a road following the river bed of the Seinäjoki, on both sides of which the houses stand in a dense strip. The sub-areas of Viitala village, named after the old kantatila farms, are Pappilanmäki, Flinkkilänmäki, Kanto, Annala and Koivistonmäki. The most dense and continuous street view is at the southern edge of the village, in the Pappilanmäki and Koivistonmäki areas, where the main buildings have their long façades parallel to the road. Along the street are the main building of Pappila, the rippikoulutupa, the first elementary school of Peräseinäjoki, and the main buildings of Flinkkilä and Keski-Flinkkilä, which were built in the late 19th century.
Kihniä village is located on a narrow strip of fields along the Kihniänjoki and the road following the river, and along the forest edge. Thanks to the open terrain, all farm centres are in visual contact with one another. Fine examples of Ostrobothnian building culture are found on the farms of Yli-Kihniä, Rinta-Kihniä, Viitasaari, Tuovila and Kallio-Kujala, as well as around the seurojentalo in Niemenmäki. Seurantalo Sampola is a representative Jugend-style building in the park-like setting of the river bend. At the southern edge of the village is a school, in whose yard there are two school buildings.
History
The banks of the upper Seinäjoki, which belonged to the backwoods of Ilmajoki parish, received permanent settlement only in the first part of the early modern period. The area known as Peräseinäjoki formed its own settlement island, separated from the old settlement of the Kyrönjokilaakso valley by a large, uninhabited bog area. Village settlement along the Seinäjoki and its tributary, the Kihniänjoki, formed only in the first half of the 17th century. The transport connections of Peräseinäjoki, which lies between the older settled areas, improved in the 19th century, when roads were cleared towards Alavus, Seinäjoki and Jalasjärvi. Before this, the Seinäjoki, running alongside the village, had been an important transport route towards Ilmajoki.
The recorded history of Kihniä village begins in the mid-17th century. The kantatalo was located on the west side of the river, at a bend, opposite Rinta-Kihniä. The kantatalo was divided at the end of the 18th century into Ala-Kihniä and Ylä-Kihniä. In the 19th century, Mäki-Kihniä and Rinta-Kihniä were split off from the farms.