RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Hämes-Havusen umpipiha
Kauhajoki, Etelä-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- museo, pihapiiri, talonpoikaistalo
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Kauhajoki
- Region
- Etelä-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.39008, 22.24012
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1721
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Hämes-Havusen tilan mies- ja karjapihaan jakautuva umpipihakokonaisuus on edustavaa 1800-luvun eteläpohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria.
Vauraan talonpoikaistalon asuinrakennuksista kaksikerroksinen isotupa on rakennettu 1827 ja pikkutupa 1860-luvulla. Kolmannelta sivulta pihaa rajaa pitkä aittarivi. Karjapihan eli tarhan sivuja rajaavat eläinsuojat ja lato. Umpipihan ulkopuolella on sauna, paja ja kaksi aittaa.
Hämes-Havunen sijaitsee Kyrönjoen latvajoen varrella. Tilan ohi kulkeva maantie on osa vanhaa Kyrönkankaan tietä, joka on ollut käytössä jo keskiajalla.
Hämes-Havunen sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Hyypänjokilaakson maisema-alueelle.
Historia
Kyrönjoen latvoilla sijaitseva Hyypänjokilaakso oli eräkaudella pohjalaisten, hämäläisten ja satakuntalaisten nautinta-aluetta. Pysyvän asutuksen jokilaakso sai 1500-luvun loppupuolella. Asutus levisi alkoi 1800-luvulla torppien ja talojen jakamisen jälkeen. Uudisraivaus jatkui alueella vielä sotien jälkeen.
Havusen suvun kauhajokinen kantaisä Tyni Hannunpoika tuli Kyrönkankaantietä pitkin Kauhajoen Hyypänjokilaaksoon Hauholta 1627. Ensimmäinen rakennus oli joen varteen rakennettu kalamaja, jonka yhteyteen rakennettiin myöhemmin asuinrakennukset. Nykyiselle paikalle rakentaminen alkoi 1800-luvun alkupuolella.
Kyrönkankaantien varrella sijaitseva Hyypän kylän Hämes-Havunen oli viimeinen Pohjanmaahan kuuluva talo ennen Pohjankankaan alkamista. Kauhajoelta alkava Kyrönkankaantie oli yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja ainoa kesäaikaan kuljettava reitti Pohjanmaalta Satakuntaan ja Hämeeseen.
Hämes-Havusen rakennukset restauroitiin 1977-1982 ja ovat museona avoinna yleisölle. Vanhemman renkituvan korvannut ja vanhaa rakennustapaa jäljittelevä ns. välirakennus valmistui 1980 arkkitehti Marjatta Leskisen suunnitelmin.
Further reading (as the agency lists it)
Elias Härö ja Panu Kaila, Pohjalainen talo, rakentajan opas. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto 1976.
Marjatta Leskinen, Hämes-Havunen. Arkkitehti 1982/2.
Pekka Kakkuri, Unto Katajamäki et al, Etelä-Pohjanmaan kotiseutuhistoria. Kotimaakunnan vaiheet. Etelä-Pohjanmaan liitto 1985.
Liisa Ruismäki, Ari Siiriäinen ja Antti Ranta-Knuuttila, Kauhajoen historia, esihistoriasta vuoteen 1918. Jyväskylä 1987.
Petri Kahila, Hämes-Havunen: pohjalaistalosta kulttuurikyläksi. Helsingin yliopisto, Seinäjoen maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 1998.
Pihapiiri. Rakennusperinne ja sen vaaliminen Pohjanmaalla. Pohjanmaan taidetoimikunta 2000.
Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.
Jussi Kleemola, Liisa Ruismäki, Heikki Taimi, Hämes-Havunen. Pohjalaista rakennustaitoa jälkipolville. Jyväskylä 2006.
Tiina Lehtisaari, Sari Tallgren ja Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 28.5.2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The closed-courtyard complex of the Hämes-Havunen farm, divided into a men's yard and a cattle yard, is representative of 19th-century South Ostrobothnian peasant architecture.
Of the residential buildings of this prosperous farmhouse, the two-storey isotupa was built in 1827 and the pikkutupa in the 1860s. On the third side, the yard is bounded by a long row of granary storehouses. The sides of the cattle yard, or tarha, are bounded by animal shelters and a barn. Outside the closed yard are a sauna, a smithy and two granary storehouses.
Hämes-Havunen is located along a headwater river of the Kyrönjoki. The road passing the farm is part of the old Kyrönkankaantie, which was in use already in the Middle Ages.
Hämes-Havunen is situated in the nationally valuable Hyypänjokilaakso landscape area.
History
The Hyypänjokilaakso valley, located on the headwaters of the Kyrönjoki, was in the hunting era a utilisation area for Ostrobothnians, Häme people and Satakunta people. Permanent settlement reached the river valley in the second half of the 16th century. Settlement spread, beginning in the 19th century, after crofts and farms were divided. Land clearance continued in the area even after the wars.
The Kauhajoki progenitor of the Havunen family, Tyni Hannunpoika, came along the Kyrönkankaantie from Hauho to the Hyypänjoki valley in Kauhajoki in 1627. The first building was a fishing hut built by the river, to which residential buildings were added later. Construction on the present site began in the first half of the 19th century.
Hämes-Havunen, on the Kyrönkankaantie in Hyyppä village, was the last farm belonging to Ostrobothnia before the start of Pohjankangas. The Kyrönkankaantie, beginning from Kauhajoki, was one of Finland's medieval main roads and the only route from Ostrobothnia to Satakunta and Häme that could be travelled in summer.
The buildings of Hämes-Havunen were restored in 1977-1982 and are open to the public as a museum. The so-called välirakennus, which replaced the older renkituupa and imitates the old building method, was completed in 1980 to designs by architect Marjatta Leskinen.