TreeAlive
‹ RKY: nationally significant built cultural environments, Finland

RKY: nationally significant built cultural environments · Finland

Kalajokivarsi Ylivieskan keskustassa ja Savisilta

Ylivieska, Pohjois-Pohjanmaa, Finland

The record

Type
Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them)
mylly, silta
Character (as the agency lists it)
kirkonkylä
Municipality
Ylivieska
Region
Pohjois-Pohjanmaa
Country
Finland
Coordinates
64.07547, 24.53349
Pin
Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
RKY number
172

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kalajokivarressa sijaitsevan Ylivieskan keskustassa on säilynyt perinteisiä kirkonkylän elementtejä huolimatta voimakkaasta uusiutumisesta. Jokimaiseman päätepisteenä on pitäjän puinen, päätytornillinen 1786 rakennettu ristikirkko, jonka nykyinen asu on vuodelta 1892. Kirkon lähimaisemassa Kalajoen ylittää museosillaksi nimetty Savisilta, joka on toiseksi vanhin betonirakenteinen silta Suomessa. Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita.

Kalajoen saaret ovat maisemallisesti merkittävät. Jokiuomassa on museomyllyksi kunnostettu Helaalan mylly, jonka kanavarakennelma ja koneisto ovat vuodelta 1884. Nykyinen rakennus on rakennettu 1942 tapahtuneen palon jälkeen alkuperäisen mukaiseksi. Mylly on maisemallisesti tärkeä osa Ylivieskan keskustaa.

Latosaaren itäpuolella sijaitseva Savisilta on rakennettu kuuden luonnonkivestä muuratun silta-arkun varaan. Savisilta on nykyisin osa kevyen liikenteen väylää. Savisillan itäpuolella on puiston ympäröimä Mäen talo, jonka vanhimmat osat ovat vuoden 1830 tienoilta ja nykyasu 1940-luvulta.

Ylivieskaan Kalajoen varteen syntyi pysyvää asutusta Kalajokisuusta ja Lohtajan kylästä keskiajan lopulla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Haapaniemelle 1653. Ylivieskan nykyinen kirkko rakennettiin 1786 Yli-intendentinviraston suunnitelmin ja nykyasunsa se sai lääninarkkitehti J. Basilierin suunnittelemassa korjauksessa 1892. Kalajokeen kuulunut Ylivieska erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1861 ja Ylivieskan kunta perustettiin 1867.

Kalajoen ylittävän kiinteän sillan rakentaminen nousi esiin 1904. Insinööri Jalmar Castrénin ehdotus betonista rakennettavasta sillasta voitti riippusiltaehdotuksen. Rakenteeltaan viisiaukkoinen palkki- ja ulokepalkkisilta valmistui 1912. Sen rakensivat W. Tuomainen ja A. Koistinen muuttamillaan insinööri Jalmar Castrénin piirustuksilla. Nimensä silta sai paikallisilta asukkailta, joille betoni uutena rakennusmateriaalina oli vielä outo.

Matti Huurre, Pentti Virrankoski ja Kustaa Vilkuna, Suur-Kalajoen historia 1, Esihistoriallisesta ajasta isovihaan. Keski-Pohjanmaan historiasarja 1. 1956.

Jaakko Tuulasvaara, Suur-Kalajoen historia 2, Isostavihasta pitäjän jakoon. Keski-Pohjanmaan historiasarja 2. 1960.

Leena Sälejoki-Hiekkanen (toim.), Tie yhdistää. Tiemuseo 1986.

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 3. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.

Kalajoen kunnostus Ylivieskan keskustassa. Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus, Kokkola 1996.

Museotiet ja -sillat. Tiehallinto 2002.

Sari Alajoki, Kirkoilta kareille. Ylivieskan seutukunnan kulttuuriympäristöstä. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen julkaisuja 22, 2005.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

At the centre of Ylivieska, on the banks of the Kalajoki, traditional elements of a church village have survived despite strong redevelopment. The end point of the river view is the parish's wooden, cruciform church with an end tower, built in 1786, whose present appearance dates from 1892. In the immediate vicinity of the church, the Kalajoki is crossed by Savisilta, designated as a museum bridge, which is the second-oldest concrete bridge in Finland. The museum bridges selected by the Tiehallinto reflect the development stages of our country's road network and bridge-building skills.

The islands of the Kalajoki are significant in terms of landscape. In the river channel is the Helaala mill, restored as a museum mill, whose channel structure and machinery date from 1884. The present building was rebuilt to the original design in 1942, after a fire. The mill is an important part of the landscape of the Ylivieska town centre.

Savisilta, located east of Latosaari, is built on six bridge caissons of natural stone masonry. Savisilta is now part of a light-traffic route. East of Savisilta is the Mäen talo, surrounded by a park; its oldest parts date from around 1830 and its present form from the 1940s.

Permanent settlement arose at Ylivieska on the banks of the Kalajoki at the end of the Middle Ages, from Kalajokisuu and the village of Lohtaja. The first church was built at Haapaniemi in 1653. The present church of Ylivieska was built in 1786 to plans by the Yli-intendentinvirasto, and it received its present appearance in a repair designed by provincial architect J. Basilier in 1892. Ylivieska, which had belonged to Kalajoki, was separated as an independent parish in 1861, and Ylivieska municipality was established in 1867.

The construction of a permanent bridge across the Kalajoki came up for discussion in 1904. Engineer Jalmar Castrén's proposal for a concrete bridge won over the suspension bridge proposal. The five-span beam and cantilever-beam bridge was completed in 1912. It was built by W. Tuomainen and A. Koistinen, with modifications to engineer Jalmar Castrén's drawings. The bridge got its name from local residents, for whom concrete, as a new building material, was still strange.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0
See your own family's places on a living map