RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kaskisten ruutukaava-alue (Rutplaneområdet i Kaskö)
Kaskinen (Kaskö), Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kaava-alue, katutila, kaupungin asuintalo, kirkko, liikenteenrakennus, piensatama, tori, tuulimylly
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Kaskinen (Kaskö)
- Region
- Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.38449, 21.22552
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1671
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kaskisten 1765 perustetun ja 1785 privilegionsa saaneen kaupungin ruutukaava kuvastaa hyödyn aikakauden talouspoliittisia tavoitteita. Puukaupungin rakenne, mittakaava ja vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta periytyvä rakennuskanta ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Asemakaavan perusmuodot pää- ja poikkikatuineen sekä niiden varsilla olevat aukiosommitelmat ovat pysyneet kaupungin rakenteena.
Mittavaan ruutukaavaan rakennettu Kaskisten puukaupunki sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisesti meren rannalla. Kaupunki avautuu länteen. Kaupunkirakenteen muodostavat pitkät suorat katulinjat, joita lyhyet poikkikadut leikkaavat. Keskiakselin muodostaa neliömäinen satama-aukio, joka jatkuu istutettuna katutilana itään päättyen kirkolle. Pituussuuntaisen akselin muodostaa puolestaan Bladhintie laajentuen pohjoisessa ja etelässä symmetrisiksi, umpikulmaisiksi aukioiksi.
Kaskinen ei kasvanut 1700-luvulla sille kaavailtuihin mittoihin. Kaupunkikuva ja -rakenne on jäänyt poikkeuksellisen väljäksi verrattuna muihin puukaupunkeihimme. Kaupungin vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1700-luvulta. Edustavin yksityinen porvaristalo on kaupungin eteläisimmässä korttelissa sijaitseva Peter Johan Bladhin kaksikerroksinen, mansardikattoinen talo.
Kaskisten kaupunkikuvaa ja -rakennetta leimaavat väljät tontit sekä niillä sijaitsevat eriaikaiset ja erikokoiset puiset asuinrakennukset. Erityisen merkittävä on 1900-luvun vaihteen muotokieli, joka ilmenee sekä asuin- että julkisessa rakentamisessa, kuten seurantalossa ja palokunnantalossa. 1930- ja 1950-lukujen asuinrakennukset täydentävät kaupunkirakennetta. Avoimeen, paikoin hajanaiseen katutilaan vaikuttavat aitaamatta jätetyt tontit ja alueet. Umpikulmaiset aukiot ovat luonnontilassa ja tuskin hahmotettavissa. Kaupungille on ominaista myös tonteilla kasvavat suuret lehtipuut, jotka monin paikoin ulottuvat katutilaan luoden puutarhakaupunkimaisen tunnelman.
Rautatieaseman alue on vanhan puukaupungin itäpuolella Vuorikadun varrella asemakaavan ruutukoordinaatistossa. Laajan alueen monipuolinen rakennuskanta on poikkeuksellisen yhtenäinen. Erityisen komea, myös sisätiloiltaan, on tyylillisesti jugendia lähellä oleva, Thure Hällströmin suunnittelma asemarakennus vuodelta 1912.
Aivan ruutukaava-alueen pohjoispuolella on kaupungin vanha kalaranta, Sjöbodudden, kymmenine pienine vajoineen. Vanhassa suolaamossa toimii kalastusmuseo. Museon läheisyyteen on siirretty tuulimylly. Ranta-aittojen ulkopuolella on monia verkkojen ja muiden pyydysten kuivaustelineitä.
Historia
Päätös Kaskisten perustamisesta tehtiin 1765 ja kaupunki sai privilegionsa 1785. Carl Johan Cronstedt laati suurisuuntaisen asemakaavan 1767 ja kaupungin odotettiin kasvavan mittavaksi kauppakaupungiksi hyvän sijaintinsa sekä satamansa ansiosta.
Kauppaporvari Peter Johan Bladhin 1788 rakennuttaman asuintalon toisessa kerroksessa toimi kaupungin kirkko vuodesta 1798 aina vuoteen 1965 saakka. Rakennus kunnostettiin restauroiden ja konservoiden kaupungin käyttöön 1980- ja 1990-luvuilla. Arkkitehti Erik Kråkströmin piirtämä kirkko valmistui 1965. Se rakennettiin Cronstedtin asemakaavan mukaisesti kaupungin keskiakselin päätteeksi Kuningas Kustaan aukiolle.
Päätös rakentaa rautatie Seinäjoelta Kristiinankaupunkiin ja Kaskisiin syntyi viimeisillä säätyvaltiopäivillä 1906 lähes neljännesvuosisadan jatkuneen kiistan jälkeen. Rautatie rakennettiin 1909-1912. Henkilöliikenne lakkasi 1950-luvulla.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
År 1765 fattades beslut om att en ny stapelstad skulle grundas på Kaskön och 1785 fick Kaskö sina privilegier. Stadens rutplan speglar de ekonomisk-politiska strävandena under nyttans tidevarv. Trästadens struktur och proportioner samt byggnadsbeståndet som till sina äldsta delar härstammar från 1700-talet är exceptionellt välbevarade. Stadsplanens grundläggande element med huvud- och tvärgator samt torgkompositioner har bevarats i stadens struktur.
Trästaden Kaskö är byggd enligt en storskalig rutplan i nord-sydlig riktning vid havet. Staden öppnar sig mot väst. Stadsstrukturen kännetecknas av långa raka gator som korsas av korta tvärgator. Mittaxeln sträcker sig österut från det kvadratiska torget vid hamnen som en allé ända till kyrkan. Längdaxeln utgörs av Bladhskavägen som i norr och söder vidgar sig till symmetriska hörnslutna torg.
Kaskö växte inte på 1700-talet i den skala som utstakats i stadsplanen. Stadsbilden och stadsstrukturen har bevarats exceptionellt luftig jämfört med övriga trästäder i Finland. Stadens äldsta bevarade byggnader härstammar från 1700-talet. Det mest representativa privata borgarhuset är Bladhska gården, ett tvåvåningshus med mansardtak uppfört av Peter Johan Bladh i stadens sydligaste kvarter. Det s.k. Rehnströmska huset med sina stora gårdsbyggnader vittnar om att det även fanns flera förmögna stadsbor.
Stadsmiljön i Kaskö kännetecknas av rymliga tomter bebyggda med boningshus i trä från olika tider och av olika storlek. Särskilt framträdande är formspråket från förra sekelskiftet, som präglar både bostadshus och offentliga byggnader såsom föreningshuset och brandkårshuset. Bostadsbebyggelsen från 1930- och 1950-talen kompletterar stadsstrukturen. Det öppna gaturummet gör ställvis ett splittrat intryck eftersom tomter och andra områden inte omges av staket. De hörnslutna torgen är i naturtillstånd och knappast urskiljbara. Staden karaktäriseras också av gårdarnas stora lövträd som på många ställen sträcker sig in i gaturummet och skapar en trädgårdsstadskaraktär.
Stationsområdet är beläget vid Berggatan öster om den gamla trästaden, inom rutplanens koordinatsystem. Byggnadsbeståndet på det vidsträckta området har en exceptionellt väl sammanhållen struktur. Det även invändigt eleganta stationshuset i jugendstil är byggt 1912 efter ritningar av Thure Hällström.
Strax norr om rutplaneområdet ligger stadens gamla fiskestrand och Sjöbodudden med tiotals små sjöbodar. Fiskemuseet är inrymt i det gamla salteriet. Nära museet står en hitflyttad väderkvarn. På sluttningen ovanför sjöbodarna finns så kallade gistvallar för torkning av nät och andra fiskebragder.
Historia (på svenska)
År 1765 fattades beslut om att grunda Kaskö och 1785 fick staden sina privilegier. Carl Johan Cronstedt ritade en storskalig stadsplan år 1767 och staden väntades växa till en stor handelsstad tack vare sitt fördelaktiga läge och sin hamn.
I andra våningen av Bladhska gården, uppförd av handelsborgaren Peter Johan Bladh år 1788, verkade stadens kyrka från år 1798 till 1965. Byggnaden har restaurerats på 1980- och 1990-talen för att tjäna stadens behov. Kyrkan som är ritad av arkitekt Erik Kråkström blev färdig år 1965. Den byggdes enligt Cronstedts stadsplan i ändan av stadens mittaxel Kung Gustavs allé.
Beslutet om att anlägga en järnväg från Seinäjoki till Kristinestad och Kaskö kom till på sista ståndslantdagen 1906 efter nästan ett kvartssekel av utdragna tvister. Järnvägen anlades 1909–1912. Persontrafiken upphörde på 1950-talet.
Further reading (as the agency lists it)
Kaskinen, Kaskö. Byggnadsdirektiv för den gamla rutplanen. Korsnäs 1981.
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.
C.J. Gardberg, Handelsplatser, städer, vägar och broar. Svenska Österbottens historia IV. Vasa 1983.
Helge Finell, Kaskö stads kommunikationer. Kaskö stads historia 1983.
Anna-Maria Åström, (red.) Kaskö. Kontinuitet och förändring i en småstad. Folklivsstudier XVI. 1985.
Elisa El Harouny, Olli-Pekka Riipinen, Kaija Santaholma ja Timo Tuomi, Suomalaisia puukaupunkeja. Kaskinen. Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto. Helsinki 1996.
Juhani Kostet, Cartographia urbium Finnicarum. Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa. Monumenta Cartographica Septentrionalia 1997.
Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The grid plan of Kaskinen, a town founded in 1765 and granted its privileges in 1785, reflects the economic policy goals of the era in terms of utility. The wooden town's layout, scale and building stock, in their oldest parts dating from the 18th century, have survived exceptionally well. The basic forms of the town plan, with its main and cross streets and the square layouts along them, have remained the structure of the town.
The wooden town of Kaskinen, built to an extensive grid plan, lies on the coast in a north-south direction. The town opens to the west. The town's structure is formed by long, straight street lines, intersected by short cross streets. The central axis is formed by a square-shaped harbour square, which continues eastward as a planted street space, ending at the church. The longitudinal axis is formed by Bladhintie, widening to the north and south into symmetrical, closed-corner squares.
Kaskinen did not grow to the dimensions envisaged for it in the 18th century. The townscape and structure have remained exceptionally open compared with our other wooden towns. The oldest surviving buildings in the town date from the 18th century. The most representative private burgher house is the two-storey, mansard-roofed house of Peter Johan Bladh, located in the southernmost block of the town.
The townscape and structure of Kaskinen are characterised by spacious plots and the wooden residential buildings on them, of different ages and sizes. The style of the turn of the 20th century is particularly significant; it appears in both residential and public building, such as the community hall and the fire brigade house. The residential buildings of the 1930s and 1950s complete the town structure. The open, in places scattered, street space is shaped by plots and areas left unfenced. The closed-corner squares are in their natural state and are scarcely discernible. A characteristic of the town is also the large deciduous trees growing on the plots, which in many places extend into the street space, creating a garden-city-like atmosphere.
The railway station area lies to the east of the old wooden town, along Vuorikatu, in the grid coordinate system of the town plan. The building stock of the extensive area is exceptionally uniform. The station building dating from 1912, designed by Thure Hällström, is particularly handsome, also in its interiors, and stylistically close to Jugend.
Directly north of the grid plan area is the town's old fishing shore, Sjöbodudden, with its ten small sheds. The old salting house houses a fishing museum. A windmill has been moved to the vicinity of the museum. Outside the shore granary storehouses there are many drying racks for nets and other fishing gear.
History
The decision to found Kaskinen was made in 1765, and the town received its privileges in 1785. Carl Johan Cronstedt drew up a far-reaching town plan in 1767, and the town was expected to grow into a substantial trading town thanks to its good location and its harbour.
On the second floor of a residential building constructed in 1788 for merchant burgher Peter Johan Bladh, the town church operated from 1798 until 1965. The building was restored and conserved for the town's use in the 1980s and 1990s. The church, drawn by architect Erik Kråkström, was completed in 1965. It was built in accordance with Cronstedt's town plan, at the end of the town's central axis on Kuningas Kustaan aukio.
The decision to build a railway from Seinäjoki to Kristiinankaupunki and Kaskinen was made at the last Diet of the Estates in 1906, after a dispute that had lasted almost a quarter of a century. The railway was built in 1909-1912. Passenger traffic ceased in the 1950s.