RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Rasmusbackenin tienvarsiasutus ja kivinavetat (Rasmusbackens vägkantsbosättningar och stenladugårdar)
Kokkola (Karleby), Keski-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- navetta, pihapiiri, talonpoikaistalo
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Kokkola (Karleby)
- Region
- Keski-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 63.77519, 23.18507
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1643
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Rasmusbackenin talot ja kivinavetta muodostavat merkittävän talonpoikaisen rakennusryhmän. Rasmuksen navetta 1700-luvun puolivälistä muistuttaa kylän karjanhoitohistoriasta ja hyödyn ajan taloudellisista uudistuksista. Navetta on maamme ensimmäinen ajoitettavissa oleva, yksityisen talollisen rakentama kivinavetta. Rasmusbackenilla on myös Pohjanmaan ensimmäinen yksityinen kivitalo 1770-luvulta.
Sokojan kylään kuuluva mäki on saanut nimensä Rasmuksen tilan mukaan. Maasto on kumpuilevaa. Pellot on raivattu kivisille rinteille ja kivistä on ladottu leveitä kiviaitoja peltoalojen rajoiksi. Talot on rakennettu mäkien kivisimmille kumpareille.
Rasmuksen suuri navetta on muurattu kivestä harjaan saakka. Pitkillä seinustoilla kivirungon päällä on neljä hirsikertaa. Navetan nykyinen muoto on vuodelta 1754, jolloin navettaa laajennettiin siten, että sisätilat muodostavat neljä osastoa, yhden kullekin ruokakunnalle.
Rasmusbackenin kivitalo on Simon Rasmuksen 1779 tiilestä muuraama sivukamarillinen asuinrakennus. Simon Rasmus lienee ensimmäinen suomalainen talonpoika, joka sai kamarikollegion myöntämän 20 vuoden verovapauden ja kunnialaatan kivitalon rakentamisesta. Talon rakentamiseen lienee vaikuttanut Kaarlelan tuolloinen kirkkoherra Anders Chydenius.
Historia
Kaarlelan Sokojan kylän Rasmuksen tila oli jo 1600-luvulla seudun karjarikkain. Pitäjän toiseksi suurimman maanomistajan pitäjänlukkari Johanssonin rakennuttama navetta rakennettiin 1748 ja 1754, ennen kuin kiven suosimisesta rakennusaineena annettiin kuninkaallinen asetus 1757. Navetta oli neljän talon yhteinen ja mitoitettu 60:lle naudalle. Sittemmin kivinavetat yleistyivät Keski-Pohjanmaalla nopeasti.
Rasmuksen talo rakennettiin tiilestä, sillä kivirakentamista tuettiin 1700-luvun puolivälissä verohelpotuksin. Taustalla oli valtiovallan pyrkimys maan puuvarantojen säästämiseen. Asuinrakennus muutettiin navetaksi 1912.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Husen och stenladugården på Rasmusbacken utgör en betydande byggnadsgrupp i allmogestil. Ladugården från mitten av 1700-talet vittnar om byns förflutna inom boskapsskötseln och om de ekonomiska reformerna under nyttans tidevarv. Ladugården är den första stenladugården i vårt land som kan dateras och som är byggd av en bonde. På Rasmusbacken finns också Österbottens första privata stenhus från 1770-talet.
Backen hör till byn Såka och har fått sitt namn efter Rasmusgården. Terrängen är kuperad. Åkrarna har röjts på steniga sluttningar och med stenarna har man byggt breda stenmurar för att avgränsa åkerområdena. Husen är byggda på de mest steniga kullarna.
Den stora ladugården på Rasmusbacken är murad av sten ända till takåsen. På långväggarna finns fyra bjälklag på stenfoten. Ladugårdens nuvarande utformning är från 1754 då den utvidgades så att interiören består av fyra sektioner, en för varje hushåll.
Stenhuset vid Rasmusbacken är ett bostadshus med sidokammare som Simon Rasmus murade av tegel år 1779. Simon Rasmus är antagligen den första finska bonden som beviljades 20 års skattefrihet och en hedersplakett av kammarkollegiet för att bygga ett stenhus. Den dåvarande kyrkoherden i Karleby, Anders Chydenius, har sannolikt bidragit till att huset byggdes.
Historia (på svenska)
Rasmusgården i Såka by i Karleby var redan på 1600-talet den boskapsrikaste i hela regionen. Socknens näst största markägare, sockenklockaren Johansson, lät bygga en ladugård 1748 och 1754, dvs. innan den kungliga förordningen om att understödja användningen av sten som byggnadsmaterial utfärdades år 1757.Ladugården var gemensam för fyra hus och byggd för 60 kor. Sedermera blev stenladugårdar snabbt vanliga i Mellersta Österbotten.
Rasmusgården byggdes av tegel eftersom stenkonstruktioner understöddes genom skattelättnader i mitten av 1700-talet. På detta sätt försökte statsmakten spara landets träreserver. Bostadshuset byggdes om till ladugård år 1912.
Further reading (as the agency lists it)
Teppo Korhonen, Kansanomainen rakennustaide keskiajalta 1800-luvun lopulle. Ars. Suomen taide 2. Otava 1988.
Kristina Ahmas, Kokkolan rakennuskulttuuria ja kulttuurimaisemia. Kokkolan kaupunki 1992.
Saini Heikkuri-Alborz, Pirjo Niemi, Arvokkaat kulttuurimaisemat Keski-Pohjanmaan jokilaaksoissa. Vaasan seutukaavaliitto 1993.
Pihapiiri. Rakennusperinne ja sen vaaliminen Pohjanmaalla. Pohjanmaan taidetoimikunta 2000.
Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma Konsultit Oy 2001.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Rasmusbacken farmhouses and stone cowshed form a significant peasant building group. Rasmus's cowshed, from the mid-18th century, reminds us of the village's history of cattle husbandry and of the economic reforms of the hyödyn period. The cowshed is the country's first datable stone cowshed built by a private farmer. Rasmusbacken also has Ostrobothnia's first private stone house, from the 1770s.
The hill belonging to the village of Sokoja has taken its name from the Rasmus farm. The terrain is undulating. Fields have been cleared on stony slopes, and wide stone fences have been piled up as boundaries of the field areas. The farmhouses were built on the stonier knolls of the hills.
Rasmus's large cowshed is built of stone up to the ridge. On the long walls, above the stone shell, there are four courses of logs. The cowshed's present form dates from 1754, when it was extended so that the interior forms four sections, one for each household.
The Rasmusbacken stone house is a residential building with a side chamber, built of brick by Simon Rasmus in 1779. Simon Rasmus was probably the first Finnish peasant to receive a 20-year tax exemption and an honour plaque from the Chamber Collegium for building a stone house. The building of the house was probably influenced by Kaarela's vicar at the time, Anders Chydenius.
History
The Rasmus farm in the village of Sokoja in Kaarela was already the richest in livestock in the district in the 17th century. The cowshed built by parish clerk Johansson, the second largest landowner in the parish, was constructed in 1748 and 1754, before a royal decree favouring stone as a building material was issued in 1757. The cowshed was shared by four farms and sized for 60 cattle. Stone cowsheds subsequently became common in Central Ostrobothnia quickly.
The Rasmus house was built of brick, since stone construction was supported by tax relief in the mid-18th century. The background was the state's aim to conserve the country's timber resources. The residential building was converted into a cowshed in 1912.