RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Rajamäen tehdasyhdyskunta, kirkko ja rautatieasema
Nurmijärvi, Uusimaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kirkko, liikenteenrakennus, muu teollisuusrakennus, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- taajama
- Municipality
- Nurmijärvi
- Region
- Uusimaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.53309, 24.76189
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1500
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Rajamäen rakennustaiteellisesti korkeatasoinen, laaja alue on maamme huomattavin alkoholitehdas. Arkkitehti Erkki Huttusen 1930-luvulla suunnittelemat tehdasrakennukset, asuinrakennukset ja kirkko kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.
Rajamäen tehdasyhdyskunnan eri-ikäiset tehdasrakennukset ja työväen ja virkailijoiden asuinrakennukset hoidettuine puistomaisine ympäristöineen kertovat ensin yksityisen yrittäjän ja sen jälkeen Valtion Alkoholiliikkeen (1969 alk. Oy Alko Ab:n) roolista tehtaanpatruunana ja rakennuttajana, joka on suosinut teollisen miljöön tuotanto-, asuin-, huoltorakennusten ja kirkon suunnittelijoina maan etevimpiä suunnittelijoita. Rajamäen tehdasyhdyskunta on rakentunut Rajamäen rautatieaseman ympärille. Rautatien itäpuolella on tehtaan sijaintipaikan valinnan kannalta toinen ratkaiseva tekijä: runsasvetinen lähde.
Alueen tuotantorakennusten vanhimpia ovat 1800-luvun lopussa pääosin arkkitehti S. M. Schjerfbeckin suunnitelmien mukaan rakennetut viina- ja hiivatehtaan punatiiliset teollisuusrakennukset. Asumattomalle alueelle perustetun tehtaan työväenasunnot, niin sanotut Sörkän kasarmit, sekä kansakoulu ja lastentarha samalta ajalta sijaitsevat tehtaan eteläpuolella olevalla Tykkitorninmäellä. 1920-luvun rakentamisesta on jäljellä mm. persoonallinen isännöitsijän asunto ja työnjohtajien asunnot.
Kieltolain jälkeisen 1930-luvun voimakkaan laajentumisen kaudelta ovat peräisin Oy Alkoholiliike Ab:n funktionalistiset tuotantorakennukset ja toistakymmentä rautatien itäpuolelle rakennettua kahden perheen työväen ja toimihenkilöiden asuntoa. Väljästi maastoon sijoitetut asuinrakennukset ovat valkoiseksi rapattuja ja niissä on molemmissa päädyissä sisäänvedetty kuisti. Sekä rautatien itäpuolella että Tykkitorninmäellä on arvokasta asuinrakennuskantaa myös 1940- ja 1950-luvuilta. Rajamäen rakennuksia ovat suunnitelleet mm. arkkitehdit Aarne Ervi, Erkki Huttunen ja Einari Teräsvirta.
Alueella sijaitsee myös yhtiön 1930-luvulla rakennuttama, Erkki Huttusen suunnittelema kirkko, jota hallitsee keskiakselissa oleva huipultaan kapeneva ja pyöristyvä torni. Kirkkosalin betonista holvatun sisäkatteen muoto seuraa jyrkkiä katonlappeita pyöristyen ylimmästä osastaan. Alttariseinän freskomaalaus Tie, totuus ja elämä vuodelta 1956 on Anna Räsäsen tekemä. Kookkaat messinkivalaisimet ovat Taito Oy:n tuotantoa. Sisäänkäynnin Vuorisaarna- ja Sallikaa lasten tulla tyköni -aiheiset reliefit on tehnyt kuvanveistäjä Arvi Tynys.
Rajamäen asema-alueella on aseman lisäksi kolme asuinrakennusta, mm. komea asemapäällikön talo, 1900-luvun alusta.
Historia
Hyvinge Fabriks Aktie Bolagin perusti 1888 tohtori Wilhelm Juslin. Hiivatehtaana aloittaneesta yhtiöstä kehittyi sittemmin Suomen huomattavin alkoholitehdas. Hiivatehtaan sijoituspaikkaa 1880-luvun lopulla etsittäessä etusijalla oli rautatien varsi, jotta raaka-aineeksi tarvittava vilja sekä tuotantoon tarvittavat polttopuut voitaisiin helposti kuljettaa tehtaalle ja vastaavasti valmiit tuotteet eteenpäin kuluttajille. Kaikkein tärkeintä oli kuitenkin runsasvetisen lähteen löytyminen sopivan etäisyyden päästä radasta. Vaatimuksen täyttävä paikka löytyi Nurmijärven kunnan Hyvinkään kylästä Rajamäen tilalta Hanko-Hyvinkää -radan varrelta.
Tehtaan ensimmäisen rakennusvaiheen rakennuksista olivat valmiina 1889 varsinainen tehdasrakennus, jota on laajennettu monena vuosikymmenenä, sekä laboratorio ja pieni makasiini. Kapeassa ja korkeassa tislaamossa, joka toimii museona, on teollisuushistoriallisesti mielenkiintoinen Metallwerke J. Adersin Magdeburgissa valmistama Barbet-tislauslaitteisto, joka asennettiin 1913. Tiilinen tyhjäpullovarasto on vuodelta 1902.
Heti perustamisensa jälkeen 1889 Hyvinkään Tehdas kääntyi rautatiehallituksen puoleen anoen aseman perustamista Rajamäen seisakkeelle. Asemarakennus valmistui 1892. Sitä laajennettiin 1908 arkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan nykyasuunsa.
Hyvinkään Tehtaan hiiva-, alkoholi- ja etikkatehtaat siirtyivät valtiolle kieltolain alkaessa joulukuussa 1919. Rajamäen tehtaiden uudeksi omistajaksi perustettiin Valtion Alkoholiliike ja tehtaiden uudeksi nimeksi annettiin Valtion Alkoholitehdas Keskus. Laitos valmisti alkoholia lääkinnällisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Kun kieltolaki kumottiin 1932, perustettiin uutta tuotantoa hoitamaan Oy Alkoholiliike Ab (vuodesta 1969 Oy Alko Ab).
1930-luvulla laajentunut tehdas kasvatti koko Rajamäen yhdyskunnan ja taajaman. Alko avusti paikkakunnan kulttuuri-, urheilu- ja kouluelämää. Arkkitehti Erkki Huttunen suunnitteli laajan ja yhtenäisen tehdaskompleksin, vesitornin, voimalaitoksen, laboratorion, konttorin, korjaamon ja varaston lisäksi tehdasalueen ulkopuolelle mm. tehdasseurakunnan kirkon sekä kokonaisuuden muodostavat tyyppitalot vuosilta 1935-38.
Huttusen piirtämän kirkon tilaajana oli niinikään Oy Alkoholiliike Ab. Rakennuttajan laatiman ohjelman mukaisesti suunnittelulle asetettiin vaatimukseksi, että kirkon keskiakselilla tuli olla "edustava" torni, vesikaton jyrkkä satulakatto ja kerhohuonesiiven liittyä täysin symmetrisesti kirkkoon. Betonista ja tiilestä rakennettu kirkko valmistui 1938. Yleinen kilpailu alttarifreskosta pidettiin vuonna 1956. Rajamäen tehtaiden kirkko lahjoitettiin Nurmijärven seurakunnalle 1985.
Laaja uudisrakennusvaihe 1970-luvulla toteutettiin pääosin arkkitehti Einari Teräsvirran suunnitelmien mukaan. Tämä rakennusvaihe ei kokonaisuudessaan sisälly kohteen rajaukseen, mutta sen rakennuskanta ja arkkitehtuuri on aiempien vuosikymmenten tavoin arvokasta.
Further reading (as the agency lists it)
Olli Vehviläinen, Rajamäen tehtaat 1888-1963. Helsinki 1963.
Irja Sormunen, Nurmijärven pitäjän historia 3, 1900-1970. Nurmijärvi 1974.
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto. Rakennushistorianosasto. Julkaisu n:o 11, 1/1982. Helsinki 1982.
Nurmijärven kulttuurimaisema. Nurmijärven kunta. Nurmijärvi 1985.
Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989.
Urho Handolin, Raimo Leino ja Tauno Nikki. Korven kylät, Röykän raitit ja vähän Vihtiäkin. Nurmijärvi, Vantaa 1997.
Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).
Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.
Nina Välkepinta, Rajamäen tehdasyhdyskunnan asuinalue, inventointi- ja arvotusraportti. Nurmijärven kunta 2003.
Rajamäen tehdasyhdyskunnan asuinalueen sisätilojen inventointi osa II, Sisätilainventointiselvitys. Arkkitehdit Mustonen. Nurmijärven kunta 2004.
Rajamäen tehdasyhdyskunnan asuinalueen sisätilojen inventointi osa III, Sisätilojen arvottaminen ja kunnostusperiaatteet. Arkkitehdit Mustonen. Nurmijärven kunta 2004.
Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006.
arkkitehdit mustonen oy Olli Helasvuo, Niina Svartström, Tapani Mustonen, Rajamäen tehtaat 1888-1959, radanvarren tehdeaskokonaisuus. Rakennushistoriaselvitys vuosien 1888-1959 rakennuskannasta. Altia 2011.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Rajamäki is the most notable alcohol factory in the country, a large site of high architectural quality. The factory buildings, residential buildings and church designed by architect Erkki Huttunen in the 1930s belong to the selection of key works of Finnish modern architecture approved by the international DOCOMOMO organisation.
The factory settlement at Rajamäki, with its factory buildings of different ages and its residential buildings for workers and office staff, set in well-kept park-like surroundings, shows first the role of a private entrepreneur and then that of the State Alcohol Monopoly (from 1969 Oy Alko Ab) as factory owner and builder. The State Alcohol Monopoly chose some of the country's most distinguished architects to design the production, residential and service buildings of the industrial environment, as well as the church. The Rajamäki factory settlement grew up around Rajamäki railway station. East of the railway lies the second decisive factor in the choice of the factory's location: a copious spring.
The oldest production buildings in the area are the red-brick industrial buildings of the spirits and yeast factory, built at the end of the 19th century mainly to designs by architect S. M. Schjerfbeck. The workers' housing of the factory, founded on an uninhabited site, known as the Sörkkä barracks, together with a folk school and a kindergarten from the same period, stand on Tykkitorninmäki to the south of the factory. From the 1920s construction survive, among others, the distinctive manager's residence and the foremen's residences.
From the period of strong expansion in the 1930s, after Prohibition, come the functionalist production buildings of Oy Alkoholiliike Ab and more than a dozen two-family residences for workers and white-collar staff built east of the railway. The residential buildings, loosely placed on the terrain, are rendered white and have a recessed porch at both gable ends. Both east of the railway and on Tykkitorninmäki there is also valuable residential building stock from the 1940s and 1950s. Buildings at Rajamäki were designed, among others, by architects Aarne Ervi, Erkki Huttunen and Einari Teräsvirta.
The area also contains the church designed by Erkki Huttunen and built by the company in the 1930s, dominated by a tower on the central axis that narrows and rounds off towards its top. The form of the concrete vaulted ceiling of the church nave follows the steep roof planes, curving at its uppermost part. The fresco painting on the altar wall, Way, Truth and Life, dated 1956, is by Anna Räsänen. The large brass light fittings are products of Taito Oy. The reliefs at the entrance, depicting the Sermon on the Mount and Suffer the little children to come unto me, were made by sculptor Arvi Tynys.
In the Rajamäki station area, besides the station itself, there are three residential buildings, including the handsome stationmaster's house from the early 20th century.
History
Hyvinge Fabriks Aktie Bolag was founded in 1888 by Dr Wilhelm Juslin. The company, which began as a yeast factory, later developed into Finland's most important alcohol factory. When the site for the yeast factory was being sought at the end of the 1880s, priority was given to a location beside the railway, so that the grain needed as a raw material and the firewood needed in production could be easily transported to the factory, and the finished products could likewise be conveyed onward to consumers. Most important of all, however, was finding a copious water source at a suitable distance from the line. A site meeting this requirement was found at the Rajamäki farm in Hyvinkää village, in Nurmijärvi municipality, alongside the Hanko-Hyvinkää railway.
Of the buildings of the factory's first construction phase, the main factory building, which has been extended over many decades, the laboratory and a small storehouse were completed in 1889. In the narrow, tall distillery, which now serves as a museum, is the Barbet distillation apparatus manufactured by Metallwerke J. Aders of Magdeburg, which is of interest in industrial history and was installed in 1913. The brick empty bottle store dates from 1902.
Immediately after its founding, in 1889, Hyvinkää Tehdas applied to the Railway Board for the establishment of a station at Rajamäki halt. The station building was completed in 1892. It was extended in 1908 to its present form according to the plans of architect Bruno Granholm.
The yeast, alcohol and vinegar factories of Hyvinkää Tehdas passed to the state in December 1919, when prohibition came into effect. The new owner of the Rajamäki factories was established as the State Alcohol Company (Valtion Alkoholiliike), and the factories were given the new name Valtion Alkoholitehdas Keskus. The plant produced alcohol for medicinal and technical purposes. When the prohibition law was repealed in 1932, Oy Alkoholiliike Ab (from 1969 Oy Alko Ab) was founded to manage new production.
In the 1930s the expanding factory caused the whole Rajamäki community and urban settlement to grow. Alko supported the cultural, sports and school life of the locality. Architect Erkki Huttunen designed a large and unified factory complex, a water tower, a power plant, a laboratory, an office, a repair shop and a warehouse, as well as, outside the factory area, among other things the factory parish church and the type houses forming a whole, dating from 1935–38.