RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Myllykosken teollisuusympäristö
Kouvola, Kymenlaakso, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kirkko, koulu, puunjalostustehdas, seurantalo, työväen asuintalo, voimalaitos
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Kouvola
- Region
- Kymenlaakso
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.76725, 26.77815
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1479
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Myllykosken teollisuuslaitos Kymijoen itärannalla muodostaa teollisuusympäristön, johon kuuluu teollisuuslaitoksen lisäksi kokonainen yhdyskunta kirkkoineen, kouluineen, kerhoineen ja asuntoalueineen. Myllykosken teollisuusalueen rakentamista leimaa yhtenäinen, ennen kaikkea W.G. Palmqvistin 1920- ja 1930-luvulla luoma arkkitehtuuri.
W.G. Palmqvist suunnitteli tehtaan vesi- ja höyryvoimalaitoksen, puuhiomon, paperitehtaan, korjauspajan, pääkonttorin, virkailijaklubin ja lukuisia asuinrakennuksia. Hiomo ja vesivoimalaitos ovat valmistuneet 1929 ja paperitehdas 1933. Punatiilisiä tuotantorakennuksia on myöhemmin laajennettu.
Myös tehtaan asuntoalueet on rakennettu 1920-1930-luvulla. Myllykoskentien varrella on kaksikerroksisia asuintaloja sekä kaupunkikuvan kannalta tärkeä torialue, jonka reunamilla ovat seurantalo, kirkko ja joukko liikerakennuksia. Myllykosken päätytornillinen tiilikirkko ja suuri seurantalo ovat nekin Palmqvistin suunnittelemat. Pääkonttori ja virkailijaklubi Kerhola reunustavat yhteistä piha-aluetta. Teollisuusalueen keskustan puisto-ja istustussuunnittelusta on vastannut Paul Olsson.
Kymijoen ylittävä Keskikosken silta sijaitsee Ummeljoki-Myllykoski maantiellä. Teräsbetonikantinen teräksinen sauvakaarisilta on valmistunut 1954. Keskikosken silta on tiehallinnon museosilta.
Historia
Kymijoen Nisankosken, nykyisen Myllykosken, vanhalle myllypaikalle perustettiin 1750-luvulla saha. Ummeljoen sahan sijainti oli edullinen, sillä sinne pystyi uittamaan puutavaraa Päijänteeltä asti ilman patoja. Kymijoen kosket olivat hankalakulkuisia, ja Kymijoen teollistuminen ja suuret puutavaran yhteisuitot alkoivat vasta 1800-luvun lopulla.
Varsinainen Kymijoen teollistuminen laajeni Inkeroisilta virran yläjuoksulle Myllykoskelle 1880-luvulla joen molemmin puolin perustettujen pienten puuhiomoiden myötä. Myllykosken saha ja puuhiomo siirtyivät 1887 Träsliperi-yhtiölle. Myllykoski Oy aloitti paperin valmistuksen 1905. Ummeljoen hiomo lakkautettiin.
Nykyisen Myllykoski Oy:n edeltäjänä pidetään Björnberg-suvun 1892 muodostamaa yhtiötä. Myllykosken, Simpeleen ja Jämsänkosken tehtaat yhdistettiin 1920 Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiöksi, johon myöhemmin liitettiin vielä Valkeakoski-Osakeyhtiö. Suuryhtiön keskuspaikka oli Myllykoskella. Myllykosken tehdas erosi Yhdistyneistä Paperitehtaista 1952 omaksi yhtiökseen.
Further reading (as the agency lists it)
Matti Autio, Toivo Nordberg, Vuosisata paperiteollisuutta I. Valkeakoski 1972.
Toivo Nordberg, Vuosisata paperiteollisuutta II. Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiö 1920-1951. Valkeakoski 1980.
Eeva-Liisa Oksanen, Anjalan historia. Myllykoski 1981.
Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984.
Tie yhdistää. Toim. Leena Sälejoki-Hiekkanen. Tiemuseo 1986.
Veikko Talvi, Pohjois-Kymenlaakson teollistuminen Suomen itsenäisyyden alkuun mennessä. Kuusankoski 1987.
Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992.
Vuosirenkaita. Myllykoski Oy: Puuhiomosta kansainväliseksi paperiteollisuuden yritykseksi. Myllykoski Oy 1992.
Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto. Kuvaja Consulting Oy 2003.
Johanna Björkman, Metsäteollisuuden menestyksen jälki arkkitehtuurissa: Arkkitehti W. G. Palmqvistin ja yhtiöiden yhteistyö tehdasyhdyskunnissa 1920- ja 1930-luvuilla. Helsinki 2019.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300890 (haettu 24.5.2019).
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Myllykoski industrial plant on the east bank of the Kymijoki forms an industrial environment which, in addition to the industrial plant, includes a complete community with its church, schools, clubs and residential areas. The construction of the Myllykoski industrial area is characterised by a unified architecture, above all that created by W.G. Palmqvist in the 1920s and 1930s.
W.G. Palmqvist designed the factory's hydro and steam power plant, wood-grinding mill, paper mill, repair workshop, head office, staff club and numerous residential buildings. The grinding mill and hydro power plant were completed in 1929 and the paper mill in 1933. The red-brick production buildings were later extended.
The factory's residential areas were also built in the 1920s and 1930s. Along Myllykoskentie are two-storey residential houses, as well as a market square area of key importance to the townscape, on whose edges are the community hall, the church and a number of commercial buildings. The brick church with a gable tower at Myllykoski and the large community hall were also designed by Palmqvist. The head office and the staff club Kerhola flank a shared courtyard. Park and planting design in the centre of the industrial area was the responsibility of Paul Olsson.
The Keskikoski Bridge, which crosses the Kymijoki, is located on the Ummeljoki–Myllykoski road. The steel tied-arch bridge with a reinforced-concrete deck was completed in 1954. The Keskikoski Bridge is a museum bridge of Tiehallinto.
History
On the old mill site at Nisankoski on the Kymijoki, now Myllykoski, a sawmill was established in the 1750s. The site of the Ummeljoki sawmill was advantageous, as timber could be floated there from as far as Päijänne without dams. The rapids of the Kymijoki were difficult to navigate, and the industrialisation of the Kymijoki and large joint timber floating operations only began at the end of the 19th century.
The actual industrialisation of the Kymijoki spread from Inkeroinen to the upper reaches of the river at Myllykoski in the 1880s, with small wood-grinding mills established on both banks of the river. In 1887 the Myllykoski sawmill and wood-grinding mill passed to Träsliperi-yhtiö. Myllykoski Oy began paper production in 1905. The Ummeljoki grinding mill was closed down.
The company formed by the Björnberg family in 1892 is regarded as the predecessor of the present Myllykoski Oy. The Myllykoski, Simpele and Jämsänkoski mills were merged in 1920 into Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiö, to which Valkeakoski-Osakeyhtiö was later also added. The headquarters of the large company were at Myllykoski. The Myllykoski mill separated from Yhdistyneet Paperitehtaat in 1952 to become a company in its own right.