RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Anjalan paperitehdas sekä Inkeroisten kartonkitehdas ja yhdyskunta
Kouvola, Kymenlaakso, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kirkko, koulu, puunjalostustehdas, työväen asuintalo, voimalaitos
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Kouvola
- Region
- Kymenlaakso
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.70703, 26.82248
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1475
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kymijoen varren Anjalan paperitehtaan ja Inkeroisten kartonkitehtaan teollisuuslaitokset ovat sekä teollisuushistorian että modernin arkkitehtuurin muistomerkkejä. Aluekokonaisuus on vuosikymmenten kuluessa teollisuuden kasvun myötä syntynyt ja kehittynyt yhtenäinen ja monikerroksinen, sosiaaliseen hierarkiaan pohjautuva yhdyskunta.
Keskelle Ankkapurhan koskimaisemaa sijoittuvat Inkeroisten tehdasalueen tuotantorakennuksista vanhin, tiilinen kartonkitehdas vuodelta 1887 (A.M. Hedbäck) ja 1921-1922 rakennettu arkkitehtien S. Frosterus, O. Gripenberg suunnittelema vesivoimalaitos. Inkeroisten vanhassa, sisätiloiltaan alkuperäisenä säilyneessä kartonkitehtaassa säilynyt maamme ensimmäinen jatkuvatoiminen satavuotinen kartonkikone on kunnostettu ja yleisön nähtävissä.
Inkeroisten tehtaiden asuntoalueen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun jälkipuolelta. Keskuskonttori on vuodelta 1879 ja Tehtaan kerho, entinen koulu, on peräisin 1890-luvun keskivaiheilta. Inkeroisten kirkko on vuodelta 1910 (B. Federley).
Inkeroisissa on merkittäviä Alvar Aallon 1930-luvulla ja 1950-luvulla suunnittelemia toimihenkilöiden ja työväestön yhtenäisiä asuma-alueita: ns. Mestaritalot, Insinööritalot ja Tervalinja. Tehtaanmäen valkoiseksi slammatut tiiliset kerrostalot ovat 1950-luvulta. Tehtaanmäen pohjoispuolella sijaitsee Inkeroisten tehtaiden sodanjälkeisen asuntopulan lievittämiseksi rakennettu Karhunkankaan asuntoalue. Myös Tehtaanmäen 1939 valmistunut kunnallinen kansakoulu on Alvar Aallon suunnittelema.
Inkeroisten tehtaan pohjoispuolella olevan Anjalan paperitehtaiden julkisivut ja ulkoasu ovat Alvar Aallon suunnittelemat 1937-1938. Myös tehdasalueen selluosaston korjaamo ja sosiaalitila, jälkikäsittely- ja tuotevarasto sekä PK 1 ja PK 2 ovat Aallon suunnittelemat.
Historia
Kymijoen koskia otettiin varhain sahateollisuuden käyttöön. Varsinainen teollistuminen ja suuret puutavaran yhteisuitot alkoivat 1800-luvun lopulla ja Kymijoen varteen keskittyi useita tehdaslaitoksia.
Kymijoen Ankkapurhan kosken partaalle 1872 rakennettu Inkeroisten puuhiomo oli ensimmäinen puuhiokkeen valmistaja Kymenlaaksossa. Tehtaaseen hankittiin 1873 kaksi paperikonetta, joista toisella valmistettiin silkkipaperia ja toisella mm. sanomalehtipaperia. Tehdas ja sen koneet tuhoutuivat tulipalossa 1881. Uudessa tehtaassa valmistettiin puumassaa sekä puu- ja lumppupahvia. Uutta hiomoa alettiin rakentaa 1887. Tehdasta laajennettiin edelleen 1890-luvulla, jolloin sinne hankittiin mm. Suomen ensimmäinen kartonkikone. Vanhat hiomo-osastot korvattiin uudella, yhdestä rakennuksesta koostuvalla hiomolla 1921-1922. Insinööri August Sandsundin suunnitelmin valmistunut hiomo rakennettiin samaan aikaan arkkitehtien Sigurd Frosteruksen ja Ole Gripenbergin suunnitteleman vesivoimalaitoksen kanssa. Inkeroisten uusi kartonkitehdas valmistui 1960-luvulla.
Anjalan paperitehtaiden perustamisesta päätettiin 1936 ja rakentaminen toteutettiin 1937-1938 funktionalismin suunnitteluperiaatteita noudattaen. Paperitehdas koostui hiomosta, paperikonesalista sekä jälkikäsittely- ja tuotevarastosta. Tehdasta laajennettiin 1980-luvulla.
Further reading (as the agency lists it)
Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kotka 1984.
Vilhelm Helander ja Simo Rista, Suomalainen rakennustaide. 1989.
Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1992.
Enso Oy:n rakennuskannan inventointi, Henrik Wager. Inventointiraportti 1997.
Tuula Pöyhiä, Rakennushistoriallinen selvitys. Stora Enso Oy. 1998.
Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto. Kuvaja Consulting Oy 2003.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The industrial plants of the Anjala paper mill and the Inkeroinen board mill along the Kymijoki river are monuments both to industrial history and to modern architecture. Over the decades, the growth of industry gave rise to a unified and multilayered community, based on a social hierarchy, which has developed in the area as a whole.
In the middle of the Ankkapurha rapids landscape lies the oldest of the production buildings of the Inkeroinen factory area, the brick board mill from 1887 (A.M. Hedbäck), and the hydroelectric power plant built in 1921-1922, designed by architects S. Frosterus and O. Gripenberg. The oldest board machine in Finland still in continuous operation, a hundred-year-old machine, has been preserved in the old Inkeroinen board mill, whose interiors have survived in their original state, and it has been restored and is open to public view.
The oldest buildings in the Inkeroinen factory housing area date from the second half of the 19th century. The Central Office dates from 1879, and the Factory Club, a former school, dates from the mid-1890s. The Inkeroinen church dates from 1910 (B. Federley).
Inkeroinen has notable uniform residential areas for white-collar and blue-collar workers, designed by Alvar Aalto in the 1930s and 1950s: the so-called Mestaritalot, Insinööritalot and Tervalinja. The brick apartment blocks on Tehtaanmäki, rendered white (slammatut), date from the 1950s. North of Tehtaanmäki lies the Karhunkangas housing area, built to alleviate the post-war housing shortage at the Inkeroinen factories. The municipal elementary school on Tehtaanmäki, completed in 1939, was also designed by Alvar Aalto.
History
The rapids of the Kymijoki were put to use early on for sawmilling. The real industrialisation and large-scale timber sawing began at the end of the 19th century, and several factory plants became concentrated along the Kymijoki.
The Inkeroinen groundwood mill, built in 1872 on the edge of the Ankkapurha rapids of the Kymijoki, was the first producer of wood pulp in Kymenlaakso. In 1873, two paper machines were acquired for the factory, one of which produced silk paper and the other, among other things, newsprint. The factory and its machines were destroyed by fire in 1881. In the new factory, wood pulp and wood and rag cardboard were produced. Construction of a new grinding mill began in 1887. The factory was further expanded in the 1890s, when, among other things, Finland's first board machine was acquired there. The old grinding departments were replaced in 1921-1922 by a new groundwood mill consisting of a single building. The groundwood mill, completed to the designs of engineer August Sandsund, was built at the same time as the hydroelectric power plant designed by architects Sigurd Frosterus and Ole Gripenberg. The new Inkeroinen board mill was completed in the 1960s.
The decision to establish the Anjala paper mills was made in 1936, and construction was carried out in 1937-1938, following the design principles of functionalism. The paper mill consisted of a groundwood mill, a paper machine hall, and a finishing and product storage building. The factory was expanded in the 1980s.