RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Mikkelin tarkka-ampujakasarmit
Mikkeli, Etelä-Savo, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kasarmi, puisto
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Mikkeli
- Region
- Etelä-Savo
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.68151, 27.26329
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1427
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Mikkelin tarkka-ampujakasarmien alueella on säilynyt alkuperäinen asemakaavallinen muoto sekä rakennuskantaa. Tarkka-ampujakasarmi on Mikkelin entisen kasarmialueen vanhin ja parhaiten säilynyt osa.
Tarkka-ampujakasarmi sijaitsee hiekkakankaalla keskustan lounaisreunalla. Puiset yksikerroksiset empirerakennukset toteutettiin paviljonkiperiaatetta noudattaen kuten Vaasan ja Oulun tarkka-ampujakasarmitkin. Rakennusten lisäksi kasarmialueella on hoidettu puisto.
Varsinaiset yksikerroksiset kasarmirakennukset on sijoitettu pareittain vastatusten kasarmialueen keskelle niin, että ne muodostavat kaksi neliömäistä sisäpiha-aluetta. Näiden välinen alue on alun alkaenkin istutettu puistoksi. Talousrakennukset, entinen varushuone, leipomo ja päällystön asuinrakennukset sekä erilaiset varastorakennukset ja päävartio on sijoitettu rajaamaan kasarmialuetta sivustoilta.
Kasarmin sairaala-alue sijaitsee miehistökasarmien muodostaman akselin päätteenä. Siitä on jäljellä vain Välskärin talo ja Aliupseeriklubin rakennus. Kasarmin porttia vastapäätä on sotilaskodiksi rakennettu klassistinen puutalo.
Historia
Vuonna 1878 säädetyn asevelvollisuuslain mukaan maahan perustettiin kahdeksan tarkka-ampujapataljoonaa. Ne sijoitettiin läänien pääkaupunkeihin. Niistä kuudes oli Mikkelin Tarkk`ampuja Pataljoona. Lisäksi lääniin perustettiin neljä reservikomppaniaa, joiden sijoituspaikoiksi tulivat Savonlinna, Mikkeli, Mäntyharju ja Taavetti.
Kaupunki lahjoitti 1879 tarkka-ampujakasarmeja varten varuskunta-alueen rakennustonteiksi ja harjoituskentäksi. Kasarmit suunnitteli Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti August Boman. Ensimmäiset alokkaat voitiin sijoittaa uusiin kasarmeihin 1881. Pataljoona käsitti neljä komppaniaa, joista jokaisella oli oma kasarmirakennuksensa. Kasarmialueen eteläpuolella oli varuskunnan sairaala-alue, jossa on säilynyt vain Kommendantintalo, entinen Välskärien talo. Sairaala-aluetta täydennettiin 1894 rakentamalla Aliupseeriklubi, jota jatkettiin juhlasalisiivellä 1940-luvulla.
Pataljoonan miehistö oli miltei yksinomaan savolaisia. Vahvuus oli suurimmillaan 1881, jolloin pataljoonassa oli 20 upseeria, 530 aliupseeria sekä miestä. Suomen kansallisen sotaväen hajotusmääräyksen jälkeen pataljoona kokoontui viimeiseen katselmukseensa 1901.
Varsinaiseksi venäläiseksi varuskuntakaupungiksi Mikkeli tuli 1902, jolloin venäläinen joukko-osasto 5. Suomenmaalainen Tarkka-ampujarykmentti saapui Mikkelin varuskuntaan. Venäläisen varuskunnan aikana vanhempien kasarmien länsipuolelle, harjoituskentän ympäristöön rakennettiin lisää puu- ja tiilirakenteisia kasarmirakennuksia. Linnanmäelle valmistui 1907 varuskuntaa varten kreikkalaiskatolinen kirkko. Rykmentti lähti syksyllä 1914 Venäjän länsirintamalle. Ensimmäisen maailmansodan aikana oli Mikkelin varuskuntaan sijoitettu venäläisiä joukko-osastoja, jotka täydentämistä ja toipumista varten viipyivät Mikkelissä.
Itsenäistymisen jälkeen rakennukset siirtyivät Suomen armeijan käyttöön. Suomalaisten aikana varuskunnan täydennysrakentaminen jatkui aina 1950-luvulle saakka. Rakennusten varuskuntakäyttö päättyi 1967, jonka jälkeen aluetta ja rakennuskantaa muutettiin asuin-, virasto- ja koulukäyttöön. Harjoituskentästä säilyi noin kolmasosa venäläisaikana rakennettujen tiilirakennusten ja uudempien virasto- ja koulurakennusten keskellä.
Further reading (as the agency lists it)
Pekka Laine, Tarkka-ampujapataljoonien puukasarmit 1881, painamaton käsikirjoitus (1985).
Anna-Maria Larikka, Tarkka-ampujakasarmien kasarmialueiden asemakaava ja rakennukset 1879-1883. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto taidehistorian laitos 1987.
Tauno Tuominen, Mikkelin vanhan kasarmialueen rakentamisesta ja käytöstä sekä rakennuksia ja niiden käyttäjiä vuosina 1881-1994, painamaton kooste (1994).
Ulla-Riitta Kauppi, Tarkka-ampujapataljoonien kasarmialueet. Puusta perinnöksi. Muistomerkki. Museovirasto 2000.
Tauno Tuominen, Rakennusperintö Mikkelin vanhalla kasarmialueella, painamaton kooste (2002).
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Tarkka-ampujakasarmi area in Mikkeli has retained its original town-plan layout as well as its building stock. Tarkka-ampujakasarmi is the oldest and best-preserved part of the former barracks area in Mikkeli.
Tarkka-ampujakasarmi is located on a sand plain on the southwestern edge of the town centre. The single-storey wooden Empire buildings were constructed following the pavilion principle, as were the tarkka-ampujakasarmit in Vaasa and Oulu. In addition to the buildings, the barracks area contains a maintained park.
The actual single-storey barrack buildings are placed in pairs facing each other in the centre of the barracks area, so that they form two square courtyard areas. The area between them was planted as a park from the very beginning. The service buildings, the former equipment store, the bakery, the officers' residences, various storehouses and the main guardhouse are placed to frame the barracks area on its sides.
The barracks' hospital area is located at the end of the axis formed by the enlisted men's barracks. Only the Välskärin talo and the Aliupseeriklubin rakennus remain of it. Opposite the barracks gate is a classicist wooden house built as a soldiers' home.
History
Under the conscription act of 1878, eight sharpshooter battalions were established across the country. They were stationed in the provincial capitals. The sixth of these was Mikkelin Tarkk`ampuja Pataljoona. In addition, four reserve companies were established in the province, and their locations became Savonlinna, Mikkeli, Mäntyharju and Taavetti.
In 1879 the town donated building plots within the garrison area, and a training ground, for the sharpshooter barracks. The barracks were designed by August Boman, architect of the Yleisten rakennusten ylihallitus. The first recruits could be housed in the new barracks in 1881. The battalion comprised four companies, each with its own barracks building. South of the barracks area was the garrison hospital area, of which only the Kommendantintalo, the former Välskärien talo, has survived. The hospital area was supplemented in 1894 by the construction of the Aliupseeriklubi, which was extended with a function hall wing in the 1940s.
The battalion's crew was almost exclusively Savonian. Its strength was greatest in 1881, when the battalion had 20 officers, 530 non-commissioned officers and men. After the order to disband the Finnish national army, the battalion held its last inspection in 1901.
Mikkeli became a true Russian garrison town in 1902, when the Russian unit 5. Suomenmaalainen Tarkka-ampujarykmentti arrived in the Mikkeli garrison. During the Russian garrison period, further wooden and brick barracks buildings were built west of the older barracks, around the training ground. In 1907 a Greek Orthodox church was completed on Linnanmäki for the garrison. The regiment left for the Russian Western Front in autumn 1914. During the First World War, Russian units were posted to the Mikkeli garrison; they stayed in Mikkeli for replenishment and recovery.
After independence the buildings passed to the Finnish army. Under Finnish use, additional garrison construction continued until the 1950s. Garrison use of the buildings ended in 1967, after which the area and building stock were converted to residential, office and school use. About a third of the training ground survived, in the midst of the brick buildings built in the Russian period and newer office and school buildings.
Nearby in the register
- Mikkelin vankilaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja hautausmaatValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Mikkelin hallitustori ympäristöineenValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Mikkelin rautatieasemaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.