RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Ala-Temmeksen jokivarsitalot
Liminka, Pohjois-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kylä, pihapiiri, silta, talonpoikaistalo, talousrakennus, tie
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Liminka
- Region
- Pohjois-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 64.76748, 25.55167
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1421
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Ala-Temmeksen jokivarsiasutuksen poikkeuksellisen komea ja vauras rakennuskanta ilmentää 1800-luvun vaurasta pohjoispohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria.
Temmesjoen rannoilla ovat kylän kantatalojen umpipihaiset rakennusryhmät, joista arkkitehtuuriltaan merkittävimmät ovat Pääkkö, Marttila, Teppo, Ala-Elsilä, Yli-Elsilä, Punttala, Ollila ja joen yläjuoksulla Pehkonen. Savikkoinen tasanko on tarjonnut hyvät edellytykset maanviljelylle.
Tepon vanhan kantatilan pihapiiri noudattaa keskiajalla kehittynyttä rakennusten sijoittelutapaaa, joka lounaissuomalaisten kartanoiden ja virkatalojen esimerkin mukaan yleistyi vähitellen myös talonpoikaisissa pihoissa Pohjanmaalla. Rakennukset sijoitettiin umpipihaksi neliön muotoon. Pohjois-Pohjanmaalla rakennuksin rajattiin yleensä miespiha ja karjapiha jätettiin sen ulkopuolelle. Tepon umpipihassa on päärakennuksen lisäksi pitkä talli, vanha asuinrakennus, johon on liitetty leipä- ja viljapuoti sekä L-kirjaimen muotoinen navetta. Joukko vajoja ja aittoja sekä sauna sijoittuvat pihapiirin ulkopuolelle.
Myös Pehkosen rakentamisessa heijastuu toisaalta pohjalainen traditio, toisaalta säätyläisasuntojen rakentamistapa. Jokivartta myötäilevältä maantieltä erkaneva Pehkosen tie ylittää joen ansassillan, ja joen länsirannalla Pehkosen tilan kaksikerroksinen väentupa muodostaa pihapiirin sulkevan muurimaisen rakenteen, jossa oleva läpikäytävä johtaa neliömäiseen pihaan. Rappaamaton ja yksityiskohdiltaan empiretyylinen päärakennus on muurattu tiilestä 1852. Salissa on koristemaalari Gustaf Holmqvistin rappauspinnalle liimavärillä tekemät harvinaislaatuiset maisemamaalaukset.
Ala-Temmeksen kylän halki kulkeneesta vanhasta Savon maantiestä on säilynyt osuus Pehkosen talosta etelään, ulottuen Tyrnävän kunnan puolelle. Tie on oivallinen esimerkki siitä, miten tien linjaus on ollut kiinteä osa maisemaa ja asutusta.
Ala-Temmeksen asutus liittyy laajaan aluekokonaisuuteen, joka tunnetaan Limingan niityt -nimellä ja jolle on tunnusomaista tasaisuus ja laaja näkyvyys. Limingan lakeus on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.
Historia
Temmesjoen varsi oli jo 1500-luvulla tiheään asuttua viljelyseutua. Tepon tilan maat kuuluivat 1500-luvulla Hyryn tilaan, josta muodostettiin 1600-luvulla neljä tilaa. Pehkosen tila perustettiin todennäköisesti 1500- ja 1600-luvun taitteessa.
Vuonna 1846 jokivarren maisemaa ja asutusta kuvattiin näin: "Matkustavaista hämmästyttävät monet talonpoikaistalot, joita on miltei jatkuvasti milloin lähellä, milloin kauempana maantieltä. Talojen välissä virtaa joki, jonka yli on paikoitellen rakennettu kekseliäästi koristeltuja siltoja; ympäristössä on hyvin hoidettuja peltoja. Rakennuksia on paljon; vanhojen viereen pystytetään uusia. Monet täkäläistä taloista on rakennettu niin ylellisesti, että ne muistuttavat enemmänkin herraskartanoita kuin talonpoikaisasumuksia."
Further reading (as the agency lists it)
Alfred Kolehmainen ja Veijo Laine, Suomalainen talonpoikaistalo. Keuruu 1980.
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 2. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993.
Pasi Kovalainen ja Anna Louekari, Pohjois-Pohjanmaan talonpoikaisarkkitehtuuria. Oulu 1994.
Anneli Salmela, Lakeuden kulttuurimaisema. Lakeuden seutukunta. 1996.
Anneli Salmela, Käden jälki. Lakeuden kulttuuriympäristö ja sen hoito. T&E-keskus julkaisu 6, 2001.
KirjastoVirma 2001-2005 www-sivusto: Lakeuden kulttuuripolku. Opas Limingan, Lumijoen, Rantsilan ja Tyrnävän kulttuurikohteisiin.
http://www.kirjastovirma.fi/lakeudenkulttuuripolku/(9.10.2009).
Pekka Keränen, Tuulimaa. Limingan kotiseutukirja. Jyväskylä 2003.
Teppo, Liminka ja Pehkonen, Liminka. Britta Passoja (toim.), Viisikanta - hyvää rakennussuojelua. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta, Rakennustieto Oy 2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The exceptionally handsome and prosperous building stock of the Ala-Temmes riverside settlement reflects the prosperous North Ostrobothnian farmhouse architecture of the 19th century.
Along the banks of the Temmesjoki are the closed-courtyard building groups of the village's original farms, of which the architecturally most significant are Pääkkö, Marttila, Teppo, Ala-Elsilä, Yli-Elsilä, Punttala, Ollila and, on the upper reaches of the river, Pehkonen. The clayey plain has provided good conditions for agriculture.
The farmyard of the old original farm at Teppo follows a layout of buildings that developed in the Middle Ages. Following the example of the manors and official residences of Southwest Finland, this layout gradually became common also in farmyards in Ostrobothnia. The buildings were arranged in a square to form a closed courtyard. In North Ostrobothnia the buildings generally enclosed the miespiha, and the karjapiha was left outside it. The Teppo closed courtyard includes, in addition to the main building, a long stable, an old residential building to which a bread and grain store has been attached, and an L-shaped cowshed. A number of sheds and granaries, as well as the sauna, are located outside the yard area.
The construction of Pehkonen also reflects, on the one hand, the Ostrobothnian tradition and, on the other, the building method of gentry residences. The Pehkonen road, which branches off from the road running alongside the river valley, crosses the Temmesjoki by an ansasilta. On the western bank of the river, the two-storey väentupa of the Pehkonen farm forms a wall-like structure closing the yard area, and a passage through it leads to a square courtyard. The main building, which is unplastered and empire-style in its details, was built of brick in 1852. In the hall there are rare landscape paintings executed in glue paint on the plaster surface by decorative painter Gustaf Holmqvist.
A section of the old Savo road, which ran through the village of Ala-Temmes, survives from the Pehkonen farm southward, extending into Tyrnävä municipality. The road is an excellent example of how the alignment of the road has been an integral part of the landscape and settlement.
The settlement at Ala-Temmes is connected to a wider area known as the Liminka niityt, which is characterised by flatness and wide visibility. The Liminka lakeus is a nationally valuable landscape area.
History
The Temmesjoki valley was already a densely settled farming district in the 16th century. In the 16th century the lands of Teppo farm belonged to Hyry farm, which was divided into four farms in the 17th century. Pehkonen farm was probably established at the turn of the 16th and 17th centuries.
In 1846 the landscape and settlement along the riverside were described thus: "Travellers are astonished by the many farmhouses, which are almost continuously present, sometimes close to the road and sometimes further away from it. Between the farms flows the river, over which ingeniously decorated bridges have in places been built; the surroundings have well-tended fields. There are many buildings; new ones are erected beside the old. Many of the farms here have been built so luxuriously that they resemble manor houses more than peasant dwellings."