RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Keisarintie
Muhos, Utajärvi, Vaala, Useita maakuntia, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- tie
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipalities
- Muhos, Utajärvi, Vaala
- Region
- Useita maakuntia
- Country
- Finland
- Coordinates
- 64.69240, 26.48171
- Pin
- Placed by TreeAlive at the middle of the longest line the agency maps
- RKY number
- 1391
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Keisarin tie, joka on rakennettu 1600-luvulla yhdistämään Kajaanin ja Oulun linnoja, kuvastaa tieyhteyksien varhaista kehityshistoriaa harvaan asutussa pohjoisimmassa Suomessa.
Tie on kulkenut Oulusta Säräisniemelle Oulujärven länsirannalle, josta matka kohti Kajaania on jatkunut Oulujärven yli joko vesitse tai jäitse.
Vaalassa Keisarin tie kulkee Säräisniemen kylästä mäntymetsää kasvavan Rokuan harjuvyöhykkeen etelälaitaa suurta suoaluetta kiertäen Neittävälle Kukkolaan, Rokuanjärven eteläpuolitse nykyisen Rokuan kansallispuiston rajalla edelleen Muhokselle ylittäen kuntarajan Isokiven historiallisen rajakiven kohdalla. Rokuan talon Rokuanjärven etelärannalla tiedetään toimineen postitalona ja kestikievarina 1600-luvulta 1860-luvulle. Pihapiirissä on säilynyt mm. asuinrakennus 1800-luvun alusta.
Historia
Oulun ja Kajaanin linnoja yhdistävää tieyhteyttä ryhdyttiin rakentamaan 1600-luvun alussa. Tien rakentaminen liittyi itärajan ja valtakunnan puolustamiseen. Se rakennettiin vesi- ja maareittejä yhdistellen reitille, jolla Vienan ja Karjalan kauppa oli kulkenut jo vuosisatoja.
Vasta valmistunutta tietä liikkui Kustaa II Adolf seurueineen talvella 1622 matkalla Liivinmaan sodasta Viipurin kautta valtiopäiville Tukholmaan. Historiansa ensimmäiset vuosikymmenet tie soveltui vain ratsukäyttöön ja lienee saatu ajokelpoiseksi 1700-luvun puolivälissä. Keisarintie oli 1600-luvulta 1800-luvun lopulle tärkeä postitie Tukholman ja Viron välillä ja ainoa maantie Oulusta Kajaaniin.
Venäjän tsaari Aleksanteri I, jonka mukaan tietä ryhdyttiin nimittämään, ei käyttänyt tietä Kainuun matkallaan 1819.
Kesätie ulottui Oulusta Säräisniemelle Oulujärven länsirannalle. Tien ylläpito kuului Oulun, Paltamon ja Sotkamon talonpojille. Venäläiset paransivat ratsutietä hattujen sodan miehitysaikana (1741-1743) ja 1700-luvun puolivälissä rakennettiin kesätie Säräisniemeltä Kajaaniin asti.
Further reading (as the agency lists it)
Arvo Korhonen (toim.), Utajärven vaiheita. 1962.
Matti Huurre ja Jouko Vahtola, Oulujokilaakson historia - Kivikaudelta vuoteen 1865. Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon, Temmeksen, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kunnat ja seurakunnat, Oulun kaupunki ja seurakunnat ja Oulujoki-Seura r.y. 1991.
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993.
Tapio Salminen et al., Pohjanmaan kautta. Tiet ja liikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle. Tiemuseon julkaisuja 15. Tielaitos 1997.
Tapani Mauranen (toim.), Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Tielaitos. Helsinki 1999.
Simo Mäkelä (toim.), Vaala, Oulujärven pitäjä. Vaalan kunta 2000.
Pirjo Siipola, Vaalan kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 205. Kainuun ympäristökeskus 2002.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Keisarin tie, built in the 17th century to connect the castles of Kajaani and Oulu, reflects the early development history of road connections in the sparsely populated northernmost Finland.
The road has run from Oulu to Säräisniemi on the western shore of Oulujärvi, from where the journey towards Kajaani continued across Oulujärvi, either by water or over the ice.
In Vaala, the Keisarin tie runs from the village of Säräisniemi along the southern edge of the pine-forested Rokua esker zone, skirting a large bog area, to Neittävä and Kukkola. It then continues south of Rokuanjärvi, on the boundary of the present Rokua National Park, onward to Muhos, crossing the municipal boundary at the site of the historical boundary stone Isokivi. The Rokua farm on the southern shore of Rokuanjärvi is known to have operated as a post house and inn from the 17th century to the 1860s. The yard includes, among others, a residential building from the early 19th century.
History
Work began on the road connecting the castles of Oulu and Kajaani in the early 17th century. The building of the road was linked to the defence of the eastern border and the realm. It was built by combining water and land routes, along a route on which trade between Viena and Karelia had already passed for centuries.
The newly completed road was used in winter 1622 by Kustaa II Adolf and his retinue, on a journey from the Livonian War via Viipuri to the Diet in Stockholm. In the first decades of its history the road was suitable only for horse riding, and was probably made passable for carts in the mid-18th century. From the 17th century until the end of the 19th century the Keisarintie was an important post road between Stockholm and Estonia, and the only road from Oulu to Kajaani.
Russian Tsar Aleksanteri I, after whom the road was named, did not use the road on his journey to Kainuu in 1819.
The summer road ran from Oulu to Säräisniemi on the western shore of Oulujärvi. Maintenance of the road was the responsibility of the peasants of Oulu, Paltamo and Sotkamo. During the Russian occupation in the Hats War (1741-1743), the Russians improved the bridle path, and in the mid-18th century a summer road was built from Säräisniemi as far as Kajaani.