RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kallankarien kalastajatukikohta
Kalajoki, Pohjois-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kausiasunto, kirkko, kylä, majakka, piensatama
- Character (as the agency lists it)
- merialue
- Municipality
- Kalajoki
- Region
- Pohjois-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 64.31348, 23.51297
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1313
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Ulkomerellä Kalajoen hiekkasärkkien edustalla sijaitsevat Maakalla ja Ulkokalla ovat olleet kalastajien tukikohtana jo 1500-luvun lopulta lähtien.
Kallankarit sijaitsevat ulkosaaristossa, parinkymmenen kilometrin päässä mantereesta. Karut ja lähes puuttomat ulkoluodot ovat nouseett merestä 1400-luvun vaiheilla ja ne ovat muodostuneet tärkeiksi kalastus-, hylkeenpyynti- ja merenkulkutukikohdiksi. Karien omaleimaisen yhdyskunnan erikoisuuksiin on kuulunut Ruotsin kuninkaan 1669 antama rajoitettu paikallishallinto karikokouksineen ja haminaoikeuksineen. Yhteisistä asioista päätetään jokakesäisissä karikokouksissa.
Maakallan pienen puukirkon ympärillä on lukuisia pieniä kalastajamajoja ja kirkon vieressä on saarelle tulleen papin arkaainen asuinhuone 1780-luvulta. Kirkko on oktogonin muotoinen ja sen jyrkän, päistään kolmilappeisen paanukaton keskeltä kohoaa paanupeitteinen viirinsalko. Kirkkosali on holvattu tynnyriholvilla, joka hirsiseinien tavoin on maalaamaton. Vain saarnastuolissa ja lukkarinpenkissä on niukka väritys. Kirkon vieressä on kelloteline ja pieni pappilarakennus.
Ulkokallan majakkayhdyskunta sijaitsee pienellä kallioluodolla, jossa on mm. tiilinen majakkatorni vuodelta 1871 ja 1958 valmistunut asuinrakennus.
Historia
Kallankari oli 1600-luvun alusta aina 1940-luvulle asti Kokkolan ja Oulun välisen rannikon tärkeimpiä silakanpyyntipaikkoja. Kalastajat kokoontuivat kallioiselle ja karulle saarelle heinäkuun puolivälissä ja viipyivät siellä parin kuukauden ajan. Karin itäosassa, Lohtajanpuolipäässä olivat lohtajalaisten kalamajat. Parhaimpina kesinä saattoi Maakallassa majailla 70 venekuntaa ja Ulkokallassa parikymmentä.
Ensimmäinen pieni kappeli kirkollis-hallinnollisesti Kokkolaan kuuluneeseen Kallaan oli rakennettu jo 1680. Nykyinen kirkko rakennettiin 1779 kalajokisen kirkonrakentaja Simon Jylkkä Silvénin johdolla. Kirkkoa kunnostettiin 1952.
Further reading (as the agency lists it)
Kustaa Vilkuna, Kallan kalastajayhdyskunta. Suur-Kalajoen historia I 1956.
Eeva Suomela, Pitkänomaisen oktogonin muotoinen puukirkko. Tyypin taustasta ja levinneisyydestä Ruotsissa 1600- ja 1700-luvulla sekä sen edustajat Suomessa. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja VI, 1981.
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 3. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Helsinki 1993.
Sari Alajoki, Kirkoilta kareille. Ylivieskan seutukunnan kulttuuriympäristöstä. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen julkaisuja 22, 2005.
Maakallan kalastajakylä, Kalajoki. Britta Passoja (toim.), Viisikanta - hyvää rakennussuojelua. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta, Rakennustieto Oy 2008.
Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009.
https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/merivaylien-rakennusperinto.pdf (haettu 21.9.2018).
Seppo Laurell, Valo merellä - Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906. Finlands fyrar. John Nurmisen Säätiö. John Nurminens Stiftelse. Porvoo 2009.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Out at sea, off the sand shoals of Kalajoki, Maakalla and Ulkokalla have served as bases for fishermen since the late 16th century.
The Kallankari skerries lie in the outer archipelago, some twenty kilometres from the mainland. The barren, almost treeless outer islets rose from the sea around the 15th century, and became important bases for fishing, sealing and seafaring. Among the distinctive features of the skerries' community was the limited local self-government granted by the King of Sweden in 1669, with its karikokoukset and haminaoikeudet. Common matters are decided at the karikokoukset held every summer.
Around the small wooden church on Maakalla there are numerous small fishermen's cottages, and next to the church stands the archaic dwelling room of a priest who came to the island, dating from the 1780s. The church is octagonal, and from the centre of its steep pantile roof, which is three-hipped at the ends, rises a pantiled vane turret. The nave is barrel-vaulted and, like the log walls, unpainted. Only the pulpit and the clerk's pew have sparse colouring. Next to the church there is a bell frame and a small parsonage building.
The Ulkokalla lighthouse community lies on a small rocky islet, with, among other things, a brick lighthouse tower dating from 1871 and a residential building completed in 1958.
History
From the early 17th century until the 1940s, Kallankari was one of the most important Baltic herring fishing places on the coast between Kokkola and Oulu. Fishermen gathered on the rocky and barren island in mid-July and stayed there for a couple of months. On the eastern side of the skerry, at the Lohtaja end, were the fishing cottages of the people of Lohtaja. In the best summers, Maakalla could accommodate 70 boat crews and Ulkokalla some twenty.
The first small chapel in Kalla, which ecclesiastically and administratively belonged to Kokkola, had already been built by 1680. The present church was built in 1779 under the direction of the Kalajoki church builder Simon Jylkkä Silvén. The church was restored in 1952.