RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Plassin vanha markkinapaikka
Kalajoki, Pohjois-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kauppa- ja liikerakennus, kylä, piensatama, saha, talonpoikaistalo, tie, tori
- Character (as the agency lists it)
- taajama
- Municipality
- Kalajoki
- Region
- Pohjois-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 64.26848, 23.93358
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1312
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kalajokisuun pohjoisrannalla on Plassi vanha markkinapaikka, joka on Iin Haminan ohella Pohjanmeren jokisuiden tärkeimpiä markkinapaikkoja. Suunnittelemattomasti rakennetun alueen tiivis rakenne on säilynyt. Plassin monipuolinen rakennuskanta ja erilaiset toiminnot antavat alueelle monipuolista ajallista ja historiallista syvyyttä.
Varsinainen Plassin alue jakautuu kolmeen osa-alueeseen: Plassin eteläpuoliseen rakennusryhmään, jossa on vanhoja maatilakeskuksia, entisen kauppatorin markkinapuotiryhmään sekä entisen Tervatorin ja kalasataman rakennusryhmään. Vanhimmat rakennuksista ovat 1700-luvulta.
Markkinatorin toisiinsa kiinni rakennetut asuinrakennukset muodostavat pitkän yhtenäisen rivistön. Entisen Tervatorin varrella on Santaholman sahan konttori, noin 38 metriä pitkä puurakennus 1800-luvun alkupuolelta ja vanhoja 1800-luvun asuinrakennuksia kuten Ollilan, Tanskan ja Kilpisen talot. Tervatoriin liittyy myös vanha kalasatama aittoineen ja verkkokenttineen.
Plassin pohjoispuolisella sahan alueella on säilynyt joitakin vanhoja tuotantorakennuksia sekä vanhoja työväen asuinrakennuksia. Sahanomistaja Oskari Santaholman rakennuttama suuri asuinrakennus Havula on vuodelta 1912 (W.G. Palmqvist).
Änkilä (Haapala) on Kalajoen Plassin kantatila ja sijaitsee suurella puistomaisella tontilla muuten tiheästi rakennetun Plassin alueen puolivälissä. Päärakennus on tontin takalaidalla joen suuntaisesti ja tontti, jonka pohjoissivua rajaa pitkä aittarivi, avautuu Plassintielle. Asuinrakennus lienee 1800-luvun alusta, mihin viittaavat kiinteän sisustuksen lukuisat säilyneet yksityiskohdat. Huonejako noudattaa virkatalojen yleistä karoliinista pohjakaavaa.
Plassin itäpuolella kulkeva Raahentie on osa vanhaa Pohjanmaan rantatietä.
Historia
Kalajokisuun edullinen liikenteellinen sijainti takasi yhteydet sisämaahan ja aina Hämeeseen asti ja Kokkolan kaupungin porvarit alkoivat pitää paikalla markkinoita. Plassin alueen käyttö kauppapaikkana juontaa aina 1500-luvulta saakka. Markkinapaikka, jonka päämyyntiartikkeli oli 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin terva, erotettiin 1688 Änkilän kantatilasta.
Myöhemmin Plassista muodostui kalastajien ja käsityöläisten asuinalue. Plassin markkinapaikalle haettiin kauppalaoikeuksia 1800-luvun lopulla ja alueelle tehtiin asemakaavaehdotus. Plassista muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta 1917. Markkinat siirrettiin vanhalta Kauppatorilta 1921 Tervatorille, nimensä mukaan vanhalle tervan myynti- ja varastointipaikalle.
Santaholman 1903 perustettu saha työläisineen vaikutti yhdyskunnan kehitykseen. Santaholma Oy toimi alueella vuoteen 1996.
Further reading (as the agency lists it)
V. Lapinoja, Plassi - "Kalajoen kaupunki". Kaltio 1951.
Sakari Vapaasalo, A.Santaholma Osakeyhtiö 1903-1952. Oulu 1953.
Matti Huurre, Pentti Virrankoski ja Kustaa Vilkuna, Suur-Kalajoen historia 1, Esihistoriallisesta ajasta isovihaan. Keski-Pohjanmaan historiasarja 1. 1956.
Jaakko Tuulasvaara, Suur-Kalajoen historia 2, Isostavihasta pitäjän jakoon. Keski-Pohjanmaan historiasarja 2. 1960.
Kalajoen Plassi. Rakennushistoriallinen selvitys. Erkki Härö, Irma Lounatvuori. Museovirasto 1980.
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 3. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.
Timo Kantonen, Satakunta sahaa Suomessa. Museovirasto 1996.
Kaija Wennström, Santaholman saha, Kalajoki. Inventointi ja uudelleenkäyttö. Oulun käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, korjaus- ja miljöörakentajalinja. 15.12.1999. (Moniste.)
Sari Alajoki, Kirkoilta kareille. Ylivieskan seutukunnan kulttuuriympäristöstä. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen julkaisuja 22, 2005.
Plassin rakennuskaava, Kalajoki. Britta Passoja (toim.), Viisikanta - hyvää rakennussuojelua. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta, Rakennustieto Oy 2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
On the north bank of the Kalajoki river mouth lies Plassi, an old market place which, alongside Iin Hamina, is one of the most important market places at the river mouths of the Gulf of Bothnia. The dense structure of the area, which was built without planning, has survived. Plassi's varied building stock and diverse functions give the area a rich temporal and historical depth.
The actual Plassi area is divided into three subareas: the building group south of Plassi, which contains old farmsteads; the market shop group of the former Kauppatori; and the building group of the former Tervatori and fish harbour. The oldest buildings date from the 18th century.
The residential buildings of Markkinatori, built wall to wall, form a long unbroken row. Along the former Tervatori stands the office of the Santaholma sawmill, a wooden building about 38 metres long from the first half of the 19th century, and old 19th-century residential buildings such as the Ollila, Tanska and Kilpinen houses. The old fish harbour, with its granary storehouses and net field, is also connected to Tervatori.
In the sawmill area north of Plassi, some old production buildings and old workers' housing have survived. The large residential building Havula, built by sawmill owner Oskari Santaholma, dates from 1912 (W.G. Palmqvist).
Änkilä (Haapala) is the parent farm of Plassi in Kalajoki and lies on a large park-like plot in the middle of the otherwise densely built Plassi area. The main building stands at the back of the plot, parallel to the river, and the plot, whose north side is bounded by a long row of granary storehouses, opens onto Plassintie. The residential building is probably from the early 19th century, as indicated by the numerous surviving details of its built-in interior. The room layout follows the general Carolean ground plan of official residences.
Raahentie, which runs on the east side of Plassi, is part of the old Ostrobothnia coastal road.
History
The favourable transport location of the Kalajoki river mouth ensured connections inland and as far as Tavastia, and burghers of the town of Kokkola began to hold markets at the site. The use of the Plassi area as a trading place goes back as far as the 16th century. The market place, whose main product for sale from the 17th century until the mid-19th century was tar, was separated from the Änkilä parent farm in 1688.
Later Plassi developed into a residential area for fishermen and craftsmen. Market town rights were applied for at the Plassi market place at the end of the 19th century, and a town plan proposal was drawn up for the area. Plassi was formed into a densely populated community in 1917. In 1921 the markets were moved from the old Kauppatori to Tervatori, named after the old tar sales and storage place.
The Santaholma sawmill, founded in 1903 with its workers, influenced the development of the community. Santaholma Oy operated in the area until 1996.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.