RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Askanmäen kylä
Puolanka, Kainuu, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kylä, pihapiiri, talonpoikaistalo, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Puolanka
- Region
- Kainuu
- Country
- Finland
- Coordinates
- 65.05442, 27.76919
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1309
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Askanmäki lukeutuu harvaanasutun Kainuun kaskiseudun parhaiten säilyneeseen 1600-luvulla syntyneeseen vaara-asutukseen. Kylän rakennuskanta kuvastaa Kainuun talonpoikaista rakennustraditiota 1800- ja 1900-luvuilta. Vaaramaisema on säilynyt tyypillisen avoimena.
Kainuun vanhimpiin taloihin kuuluvan Askanmäen maalaamattomat rakennukset ovat pääosin 1873 palon jälkeiseltä ajalta. Askanmäen (Keskitalon) tilan rakennusryhmä on kylän sydän. Kotiseututalona toimiva leveärunkoinen malaamaton päärakennus on vuodelta 1874, mutta osittain rakennettu uudelleen ja katettu päreellä 1900-luvun lopussa. Päärakennus ja piharakennukset, talli ja puodit, muodostavat umpipihan, jonne tullaan päärakennuksen ja puotirakennuksen välitse. Askanmäen kantatilan rakennuksia kuten aittoja ja paja on säilynyt eri puolilla Askanmäen vaaraa myöhemmin erotettujen tilojen pihapiireissä. Uusitalon päärakennus on Askanmäen jaon vuodelta 1915. Alanteen asuinrakennus on 1930-luvulta, Kiviharjun vuodelta 1949, Tapiolan ja Pellonpään 1961. Maiseman ajallista syvyyttä lisäävät savupirttinä toiminut rakennus, joka on mahdollisesti 1600-luvulta, sekä uhripuiksi mainittu kuusikko.
Historia
Kainuu sai ensimmäiset pysyvät uudisasukkaat 1550-luvulla Savosta, kun kaski- ja erätalous edellyttivät laajoja maa-aloja ja Oulujärven seutua asutettiin kuninkaan käskystä. Asutus Puolangalla tihentyi 1560-luvun jälkipuolelta ja 1570-luku oli voimakasta uudisasutuksen kautta. Täyssinän rauhansopimuksessa 1595 Kainuu liitettiin lopullisesti Ruotsiin ja Kaarle Herttua määräsi Oulujärven ympäristön asutettavaksi uudelleen. Vuoden 1626 veroluettelon mukaan asutus oli levinnyt myös Askanmäelle.
Askanmäen talo oli merkitty jo Claes Claessonin 1650 laatimaan Kajaanin läänin karttaan. Askanmäen kantatila oli Kainuun vauraimpia ja suurimpia tiloja, pinta-alaltaan yli 2000 hehtaarin suuruinen. Tila jaettiin 1913 alussa kolmeen osaan, Keskitaloksi, Alataloksi ja Uusitaloksi. Uusitalon päärakennus valmistui jaon aikaan ja Alatalon päärakennukseksi tuli sittemmin purettu Keskitalon pihan länsisivulla ollut rakennus. Askanmäki tunnettiin jääkäriliikkeen etappitalona Hyrynsalmen Hallan talon jälkeen matkalla pohjoiseen.
Osa Askanmäen talon vanhoista rakennuksista, kuten pihan länsisivulla ollut asuinrakennus ja sen pirttiosa, siirrettiin jaon yhteydessä 1960-luvun alussa Holapan tilan pihapiiriin.
Further reading (as the agency lists it)
Alpo Räsänen, Askanmäen Kaunis-Kaija. Kalevalaseuran vuosikirja 54. Vaasa 1974.
Jorma Keränen, Kainuun asuttaminen. Studia historica Jyväskyläensia 28. Jyväskylän yliopisto 1984.
Jorma Keränen, Puolangan luonto ja asutushistoria. Puolangan kirja. Toim. Jorma Wilmi. Puolangan kunta ja seurakunta 1985.
Päivi Tervonen ja Marko Karvonen, Vaarojen kätköistä. Puolangan kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskus 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Askanmäki is among the best-preserved vaara settlements of the sparsely populated slash-and-burn region of Kainuu, dating from the 17th century. The village's building stock reflects Kainuu's farmhouse building tradition of the 19th and 20th centuries. The vaara landscape has remained typically open.
The unpainted buildings of Askanmäki, one of the oldest farms in Kainuu, are mainly from the period after the fire of 1873. The building group of the Askanmäki (Keskitalo) farm is the heart of the village. The wide-bodied, unpainted main building, which serves as a local heritage house, dates from 1874, but it was partly rebuilt and roofed with päre at the end of the 20th century. The main building and yard buildings, including the stable and the puodit, form an enclosed courtyard, which is entered through the passage between the main building and the puoti building. Buildings of the original Askanmäki farm, such as granary storehouses (aitta) and a smithy (paja), have survived in the yards of the farms separated from it later, across the Askanmäki vaara. The main building of Uusitalo dates from the division of Askanmäki in 1915. The residential building of Alante is from the 1930s, that of Kiviharju from 1949, and those of Tapiola and Pellonpää from 1961. The sense of time depth in the landscape is added by a building that once served as a savupirtti, possibly from the 17th century, and by a spruce stand recorded as uhripuut (sacrificial trees).
History
Kainuu received its first permanent settlers from Savo in the 1550s, when slash-and-burn farming and hunting-based livelihoods required large land areas, and the Oulujärvi region was settled by royal command. Settlement in Puolanka thickened from the latter half of the 1560s, and the 1570s were a period of intensive new settlement. In the Treaty of Täyssinä in 1595, Kainuu was definitively annexed to Sweden, and Kaarle Herttua ordered the area around Oulujärvi to be resettled. According to the tax register of 1626, settlement had also spread to Askanmäki.
The Askanmäki farm was already marked on the map of Kajaani County drawn up by Claes Claesson in 1650. The original Askanmäki farm was one of the most prosperous and largest farms in Kainuu, with an area of over 2,000 hectares. At the beginning of 1913 the farm was divided into three parts: Keskitalo, Alatalo and Uusitalo. The main building of Uusitalo was completed at the time of the division, and the building that later became the main building of Alatalo was the since-demolished building on the west side of the Keskitalo yard. Askanmäki was known as a stopover farm of the Jäger Movement, after the Halla farm in Hyrynsalmi, on the journey north.
Some of the old buildings of the Askanmäki farm, such as the residential building on the west side of the yard and its pirtti section, were moved to the yard of Holappa farm at the time of the division in the early 1960s.