RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Pyhäselän uittolaitteet
Liperi, Pohjois-Karjala, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- muu tuotantorakennus
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipality
- Liperi
- Region
- Pohjois-Karjala
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.43746, 29.70010
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1304
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Pyhäselän uittolaitteet edustavat Suomen taloushistorialle tärkeää puunjalostusteollisuuden uittotoimintaa, joka on uittosääntöjen purkamisen myötä suurimmilta osiltaan kadonnut.
Pielisjoki sekä Pyhäselkä ja Orivesi ovat olleet Pohjois-Karjalan tärkein puutavaran nippu-uiton väylä. Uittoon liittyvät laitteet ja rakennukset on suureksi osaksi purettu Pielisjoen alueelta, mutta Pyhäselällä Tikansaaren, Pesolansaaren ja Suursaaren vesillä on säilynyt uittoa ohjaavia laitteita, kiinnikkeitä, varastointi-, niputus- ja lajittelualueita, laitureita sekä uittoon osallistuneiden työntekijöiden asumuksia.
Uittoon liittyvistä rakennuksista on jäljellä kuusi työjohtajan- ja miehistökämppää ja yksi venevaja-varasto.
Historia
Uitto Pyhäselällä alkoi irtouittona 1800-luvun loppupuolella ja merkittäväksi uittoväyläksi se muodostui 1870-luvulla. Nippu-uitto alkoi 1890-luvulla. Uittoreitit kulkivat pohjoisesta etelään Pesolansaaren molemmin puolin. Uittomäärät olivat suurimmillaan 1960-1970-luvulla. Uitto työllisti lähipitäjien miehiä, parhaimmillaan Pyhäselän uittotöissä oli jopa 200 miestä. Suuret puutavarayhtiöt Kaukas, Ahlström, Kymi, Hackman ja Enso-Gutzeit omistivat keskeiset saaret ja pitivät niissä uiton tukikohtia.
Further reading (as the agency lists it)
Helena Björk, Pyhäselkä. Uiton rakennukset ja rakenteet. Inventointi. Liperin kunta 1993.
Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004.
Outi Suoranta, Kulttuuriympäristöselvitys. Joensuun seudun yleiskaava 2020. Joensuun Seudun maankäyttötyöryhmä, Joensuu. 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Pyhäselkä floating installations represent an important part of Finland's economic history: the log-floating activity of the wood-processing industry, which has largely disappeared with the repeal of the floating regulations.
The Pielisjoki river, Pyhäselkä and Orivesi have been the main channel for bundle floating of timber in North Karelia. Most of the facilities and buildings related to floating have been demolished in the Pielisjoki area, but at Pyhäselkä, in the waters of Tikansaari, Pesolansaari and Suursaari, devices guiding the floating, fastenings, storage, bundling and sorting areas, landing stages, and dwellings of the workers who took part in the floating have been preserved.
Of the buildings related to floating, six foremen's and crew cabins and one boathouse-storehouse remain.
History
Floating on Pyhäselkä began as free-floating logs in the latter part of the 19th century, and the lake became an important floating route in the 1870s. Bundle floating began in the 1890s. The floating routes ran from north to south on both sides of Pesolansaari. Floating volumes were at their greatest in the 1960-1970s. Floating employed men from the neighbouring parishes, and at its peak as many as 200 men worked on the floating operations at Pyhäselkä. The large timber companies Kaukas, Ahlström, Kymi, Hackman and Enso-Gutzeit owned the key islands and maintained floating bases on them.