RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Tiaisen kruununmetsätorppa
Puolanka, Kainuu, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- pienasumus, pihapiiri
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipality
- Puolanka
- Region
- Kainuu
- Country
- Finland
- Coordinates
- 65.02146, 27.39756
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1297
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Tiaisen kruununmetsätorppa on kertova esimerkki Pohjois-Suomen asutushistoriaan 1800-luvulla olennaisesti kuuluvasta kruununmetsätorppalaitoksesta.
Puolanka kuuluu Kainuun Kuhmon ja Suomussalmen ohellla niiden seitsemän kunnan joukkoon, joissa on ollut eniten eli yli sata kruununmetsätorppaa 1901. Tiaisen pihapiiri on säilyttänyt hyvin torppavaiheen aikaisen asunsa ja sen rakennukset kertovat Kainuun talonpoikaisesta rakentamistavasta 1800-luvun lopulta eteenpäin.
Auhonkylässä Kalhamajärven pohjoisrannalla on Tiaisen paritupaisen asuinrakennuksen lisäksi navetta, lampola, talli, lato, riihi ja savusauna. Asuinrakennus on rakennettu Kainuussa 1800-luvulla tyypilliseen tapaan, ensin pirtti ja sen jälkeen kamari sekä niiden väliin kylmä eteistila. Hirsirakennus on vuoraamaton ja siinä on ollut kuten muissakin pihapiirin rakennuksisa tuohikatto.
Historia
Valtaosa Kainuun metsistä oli kruunun omistuksessa 1800-luvulla; eniten kruununmetsiä oli Suomussalmella, Puolangalla, Hyrynsalmella ja Kuhmossa. Väestömäärän kasvaessa Kainuussa voimakkaasti 1800-luvulla rakennettiin kruunun metsiin, asumattomiin erämaihin ilman maanomistajan eli valtion lupaa tuhansia uudistiloja eli pieniä asumuksia viljelyksineen.
Kalhamajärven rantatörmälle nousi 1880-luvulla Tiaisen torpan pieni ja vaatimaton paritupa sekä muutama piharakennus. Tiaisen torpan rakensi Auhonkylän tiettömään umpikorpeen 1880-luvulla puolankalainen tilattomaan väestönosaan kuulunut Juho Parkkinen. Torpan myöhemmät asukkaat olivat kaikki talollisten tai torppareiden lapsia ja kotoisin Auholta tai sen lähikylistä. Torpparit vaihtuivat alle kymmenen vuoden välein aina vuoteen 1911 asti. Ensimmäinen vuokrasopimus allekirjoitettiin 1902 ja seuraava 1908. 1900-luvun alussa Tiaisen kuten monesta muustakin Kainuun kruununmetsätorpasta lähdettiin Amerikkaan onnea etsimään.
Torppareiden asuttamista järjesti, ohjasi ja kontrolloi Metsähallitus. Kruununmetsätorppareilla oli merkittävänä lisäoikeutena lupa hankkia tarvitsemansa kotitarvepuut valtion metsästä ilman erillistä korvausta. Myös karjaa sai laiduntaa metsissä vapaasti.
Tiaisen viimeiset asukkaat Jaakko ja Liisa Härkönen sekä heidän poikansa Jaakko saivat torpan haltuunsa 1910-luvun alussa. Vuonna 1922 annettiin laki valtionmailla sijaitsevien torppien lunastusoikeudesta, mutta lain vaikutukset näkyivät hitaasti ja Tiaisen torppakin itsenäistyi vasta 1930, jolloin torpasta tuli Alanteen tila. Alanne autioitui Jaakko Härkösen muutettua Puolangan kirkonkylälle 1977.
Viimeisen omistajan kuoltua tila siirtyi valtion omistukseen ja 1997 Tiaisen torppa päätettiin kunnostaa. Työ valmistui 1999 ja Tiaisen torppa siirtyi Metsähallituksen hoitoon ja hallintaan.
Further reading (as the agency lists it)
Jorma Keränen, Kainuun asuttaminen. Studia historica Jyväskyläensia 28. Jyväskylän yliopisto 1984.
Jorma Keränen, Puolangan luonto ja asutushistoria. Puolangan kirja. Toim. Jorma Wilmi. Puolangan kunta ja seurakunta 1985.
Antti Pihkala, Tiaisen torpan kunnostus 1997-1999. Alueelliset ympäristöjulkaisut 174. Kainuun ympäristökeskus 2000.
Päivi Tervonen, Tiaisen kruununmetsätorpasta Alanteen tilaksi. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 132. Metsähallitus 2001.
Päivi Tervonen ja Marko Karvonen, Vaarojen kätköistä. Puolangan kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskus 2005.
Antti Parpola ja Veijo Åberg, Metsävaltio. Metsähallitus ja Suomi 1859-2009. Metsähallitus 2009.
Metsähallituksen www-sivut - Retkikohteet; Historiakohteet; Tiaisen torppa http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=8565 (18.9.2009).
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Tiainen Crown forest croft is an illustrative example of the crown forest croft system, which was an essential part of the settlement history of Northern Finland in the 19th century.
Puolanka belongs, alongside Kuhmo and Suomussalmi in Kainuu, to the group of seven municipalities in which there were the most crown forest crofts, i.e. more than one hundred, in 1901.
The Tiainen yard has well preserved its appearance from the croft period, and its buildings reflect the farmhouse building methods of Kainuu from the end of the 19th century onwards.
At Auhonkylä, on the northern shore of Kalhamajärvi, there is, in addition to Tiainen's paritupa residential building, a cowshed, lampola, stable, barn, riihi and smoke sauna.
The residential building was built in Kainuu in the 19th century in the typical manner: first the pirtti and then the kamari, with a cold entrance space between them.
The log building is unlined, and it had a birch-bark roof, as did the other buildings in the yard.
History
Most of the forests in Kainuu were owned by the Crown in the 19th century; the largest areas of Crown forest were in Suomussalmi, Puolanka, Hyrynsalmi and Kuhmo. As the population of Kainuu grew rapidly in the 19th century, thousands of uudistilat, that is small dwellings with cultivated land, were built in the Crown forests, in uninhabited wilderness, without the permission of the landowner, that is the state.
On the shore bank of Kalhamajärvi, in the 1880s, the small and modest paritupa of Tiainen croft rose, along with a few outbuildings. Tiainen croft was built in the 1880s in the roadless deep forest of Auhonkylä by Juho Parkkinen, from Puolanka, who belonged to the landless segment of the population. The later residents of the croft were all children of farmers or crofters and came from Auho or its neighbouring villages. Crofters changed at intervals of less than ten years until 1911. The first rental agreement was signed in 1902 and the next in 1908. At the beginning of the 20th century, like many other Crown forest crofts in Kainuu, Tiainen was abandoned as its people left for America in search of fortune.
The management, guidance and supervision of the settlement of crofters was carried out by Metsähallitus. A significant additional privilege for Crown forest crofters was permission to obtain the timber they needed for domestic use from state forest without separate compensation. Livestock could also graze freely in the forests.
The last residents of Tiainen, Jaakko and Liisa Härkönen and their son Jaakko, took over the croft in the early 1910s. In 1922 a law was enacted on the right to redeem crofts located on state land, but its effects were slow to appear, and Tiainen croft did not become independent until 1930, when the croft became Alanne farm. Alanne was abandoned after Jaakko Härkönen moved to Puolanka church village in 1977. After the death of the last owner, the holding passed into state ownership, and in 1997 it was decided to restore Tiainen croft. The work was completed in 1999, and Tiainen croft passed into the care and administration of Metsähallitus.