RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kainuun puromyllyt
Hyrynsalmi, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Useita maakuntia, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- muinaisjäännös, mylly, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipalities
- Hyrynsalmi, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi
- Region
- Useita maakuntia
- Country
- Finland
- Coordinates
- 64.16713, 30.35038
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1293
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.
Pienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki.
Yleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.
Hyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia Ristijärven Karppalan ohella.
Kuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.
Paltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.
Puolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.
Ristijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.
Sotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.
Suomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun.
Historia
Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.
Kainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä.
Further reading (as the agency lists it)
Teppo Korhonen, Vesimyllyt. Historia, rakenne, käyttö ja kunnostus erityisesti kainuulaisen myllyperinteen valossa. Kainuun museo & Museovirasto 1993.
Helena Hirviniemi ja Pirjo Kaltiainen, Kainuun vesimyllyt, kunnostusprojekti. Arkkitehti 2/1993.
Maarit Pimiä, Paltamon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskus. Kuopio 2000.
Liisa Heikkinen, Mika Pouke, Kotiseutumme kasvot. Suomussalmen kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskus 2000.
Nella Mikkonen, Ristijärven kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskus 2001.
Päivi Tervonen ja Marko Karvonen, Vaarojen kätköistä. Puolangan kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskus 2005.
Kari Tervo, Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. Kajaani 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Along the long waterway routes of Kainuu, hundreds of water mills were once built on the banks of streams. Some have survived, restored, of various ages and types, from the subsistence economy period of the sparsely populated forest region.
Small water mills are often located away from other settlement, at good rapids that may have been in use for centuries. The mills are modest log buildings. The complex includes a mill race or water flume, as well as a dam structure. Inside, apart from the grinding equipment, there is usually only a bench seat.
The most common type of water mill in Kainuu has been the hierinmylly, or härkinmylly, in which a wheel turning on the tailwater is placed inside the mill. The next most common has been the ratasmylly, and in addition there are a few turbine mills equipped with a bought-in machine unit. Hierinmyllys gradually fell out of use as turbine mills became more common.
The hierinmylly at Komulanköngäs in the village of Komula, Hyrynsalmi, stands on a mill site that dates back to the 17th century. The present mill building was built around 1900. It was one of the largest and most efficient mills in Kainuu, and was in use until the early 1980s. The mill dam is at the end of the flume. The waterwheel mill at Korkialehto was built in 1940 by the Rinnelehto farm on the bank of the Mättäikönpuro stream in Letuskylä. In the mill, which was in use until 1952, there is an external overshot wheel, a water flume, a dam structure and the original millstones. Komulanköngäs and Korkialehto are, together with Karppala in Ristijärvi, among the most representative stream mill complexes in Kainuu.
The Levävaara mill in Lammasperä, Kuhmo, is a very small mill belonging to the farm of the same name, located less than a kilometre away. It was completed in the 1940s and was in use until the 1960s. The waterwheel mill at Kuusamonkoski in the village of Vieksi was built in the early 1930s and was in use until 1946. The control mechanisms and flumes of the mill have been preserved, restored by villagers. The waterwheel mill at Niskankoski in the village of Saunajärvi was built in 1947 and was still in active use in 1952. A millrace, separated from the river by a stone embankment, ends at a dam. The waterwheel mill at Vuonteenkoski, in a remote location in the village of Niva, was built in 1938 and was in use until 1954, when electricity came to the village. The mill complex includes dam structures and a flume. In the village of Vartius there is the small hierinmylly of Juortana, the only building in its local area to have survived the Winter War.
The hierinmylly and sauna at Rinne in Paltamo are located in a lush stream valley that has been a grinding site since the 18th century. Traces of four collapsed mills are found near the mill. The mill, with its dam and flumes, was last in use in the 1940s.
In Puolanka, on the Lylyjoki river, is the Paasikoski hierinmylly and mill lean-to. The mill was possibly built as early as 1889 and was in use until the 1950s. Attached to the mill is a timber crib dam, along which a path runs to the village. A reconstruction of a fir lean-to, which replaced a sauna, has been made. The granary storehouse that belonged to the mill complex has been destroyed.
The Karppala turbine mill and mill storehouse complex in Ristijärvi includes the farmyards of Karppala and Virpelä. Together with Komulanköngäs in Hyrynsalmi and Korkialehto, the mill complex is among the most representative in Kainuu. The year-round mill was built in 1915. The Karppala mill was used to generate electricity from 1937 to 1950. The complex includes a loading bridge and a water flume with its sluices. The farmyards are located in the immediate vicinity of the mill, on a hilltop with views over the river and nearby fells. The farmyards include, among others, a savupirtti whose origins date from the 18th century, a smoke sauna from the 19th century and a forge built in 1851.
In Tuhkakylä in Sotkamo is the Huovila turbine mill, built around 1900. The red ochre-painted mill building houses factory-made millstones. In autumn, water was dammed up to three kilometres away at the so-called Kolmiosoppi, from where it was released into the mill race. In addition to the grinding stones, the mill powered a threshing machine, a pärehöylä and a saw. The sawmill shed has been demolished. The mill's use ended in 1949. In the village of Saviaho, in a remote location, is the small hierinmylly of Lakiaho, built in 1916-1933, whose active use ended in the 1950s. Beside the mill with its log roof are a water flume and a small log dam. The large natural-stone hierrinkivet are still in the mill.
The Runtti waterwheel mill in the village of Piispajärvi, Suomussalmi, was built on an old mill site in 1947. The environmental complex includes a water flume, dam structures and an old wooden bridge, which during restoration was returned to its original location. The small Kivijärvi hierinmylly in the village of Kianta was built in the 1930s and was in use until the mid-1950s. The mill is connected to a dam pond and a water flume. In the village of Pirttivaara, a water mill was built in 1948 in the rocky gorge of Peurokoski. The Peurokoski hierinmylly complex includes a mill sauna, as well as a water flume and a dam. The Rekelänvaara hierinmylly in the village of Alanäljänkä was built in 1881. The complex includes the mill building, a water flume and dam structures, which are located on the Rekipuro stream, 20 metres upstream from the mill.
History
Home-use mills emerged in Kainuu as settlement and cultivated land expanded. They were built in great numbers, especially after the abolition of the mill tax in 1885. At the end of the 19th century there were reckoned to be as many as 1210 mills. Water mills later became commonplace as home-use mills, first steam mills and then electric or tractor mills.
To establish the mill tradition of Kainuu, a total of 75 home-use mills were surveyed in the early 1980s. From these, thirteen mills were selected for a restoration project launched by Museovirasto, in the areas of Hyrynsalmi, Kajaani (Vuolijoki), Kuhmo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi and Paltamo. The mill buildings, their equipment, water flumes and dam structures were restored in 1989-1990. Some of the mills that have survived in Kainuu are now maintained by local heritage associations and various clubs.