RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Paltaniemen kirkkotie ja kylä
Kajaani, Kainuu, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kellotapuli, kirkko, kylä, pappila, pihapiiri, talonpoikaistalo, tie
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Kajaani
- Region
- Kainuu
- Country
- Finland
- Coordinates
- 64.28970, 27.63985
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1291
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Paltaniemi Kajaaninjoen suulla on ollut 1600-luvun alusta 1850-luvulle Kainuun kirkollinen ja hallinnollinen keskus. Paltaniemen kirkkotien ympärille rakentunut kylä on edustava esimerkki suomalaisen kirkonkylän rakentamistavasta. Paltaniemen vuonna 1726 valmistunut kirkko on vöyriläisen Johan Knubbin rakentama ja sen sisätilan maalauskoristelun on tehnyt 1778-1781 Emmanuel Granberg.
Oulujärven etelärannalle levittäytyvä Paltaniemen historiallinen kyläkokonaisuus koostuu Pappilanniemen, Pappilanniementien, Hämeentien, kyläkeskustan ja Kirkkoahontien varren rakennuksista ja asutuksesta sekä maatiloihin liittyvistä peltoaloista. Paltaniemen kylärakenteen rungon muodostaa puiden ja vanhan asutuksen reunustama Kirkkoniemestä Paltaniemen kirkolle ja sen ohi johtava Kirkkotie, jonka varren rakennuskanta on osittaisesta uusiutumisestaan huolimatta säilyttänyt voimakkaan historiallisen leiman.
Emäseurakunnan varhaisemmat kirkot ovat sijainneet Oulujärveen työntyvässä Kirkkoniemessä, joka muistomerkkeineen ja kalmistoineen on alueen vanhinta kerrostumaa. Kirkkoniemessä sijaitsee myös vanhojen talousrakennusten ympäröimä empiretyylinen entinen kirkkoherranpappila.
Museotieksi valittu kirkkotie koostuu osista Kajaani-Paltaniemi ja Kirkkoaho-Paltaniemi maanteitä sekä Hövelön paikallistiestä. Kirkkotien varrella ovat empiretyylinen kappalaisenpappila Siivola ja vanha lukkarila. Kirkkotien päätteenä on Paltaniemen tasavartisen ristikirkko. Kirkon kuoriosa on kolmitaitteinen ja länsipäässä on matala alkuaan kelloja varten rakennettu ristivarren levyinen matala torni. Kirkon sakaristona on väliseinällä erotettu tila pohjoisessa ristivarressa. Empirevuoratun kirkon länsipuolella oleva erillinen kellotapuli on tyypiltään pohjalainen renessanssitapuli. Kirkkotarhassa on kihlakunnantuomari Flanderin hirsinen hautahuone. Kirkon ja kellotapulin eteläpuolella on kirkkotarhan vanhin, lähes kokonaan käytöstä pois jäänyt, osa. Kirkkoaidan kupeessa on suojakatoksen alla paikalle 1820-luvulla Vuolijoen Haapalan talosta siirretty ns. Keisarintalli, joka liittyy Aleksanteri I:n Kainuun vierailuun 1819. Kyläkeskustassa on myös nuorisoseurantalona toiminut Tuomela, Paltaniemen 1890 rakennettu koulu kirkon vieressä, viljamakasiini kirkon pohjoispuolella
Kirkkoahontien varrella on pitäjän suuren pojan, Eino Leinon kotitalon Hövelön kopio, joka toimii nähtävyytenä ja kokoontumistilana.
Kyläkeskustasta erkanevan Hämeentien varressa on arvokas rivi maatilojen talouskeskuksia komeine ja kookkaine päärakennuksineen: Juusola ja Penttilä sekä siitä 1926 erotetut Siirtola ja Kemilä.
Paltaniemi on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.
Historia
Oulujärven rantamien kantakylät, joista Paltaniemi on yksi, syntyivät, kun verohelpotusten houkuttelemat savolaislähtöiset uudisasukkaat asettuivat paikalle. 1569 veroluettelon mukaan Paltaniemellä asui 16 talonpoikaa ja 1576 heitä oli 22. 1500-luvun loppu oli rauhatonta aikaa ja alue autioitui.
Suunnilleen koko nykyisen Kainuun käsittäneen Oulujärven erämaaseurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Manamansalon saaressa Oulujärven keskellä. Täyssinän rauhan jälkeen Paltamon kylä eli nykyinen Paltaniemi valittiin Oulujärven pitäjän keskukseksi 1599 ja kirkko rakennettiin Oulujärven rantatörmälle, niemen kärkeen Paltamon seurakunnan uudelleenperustamisen yhteydessä 1599. Oulujärven pitäjä muuttui Vanhan Paltamon pitäjäksi 1640-luvulla, kun Sotkamon ja Paltamon kirkkopitäjät itsenäistyivät. Paltaniemellä oli 1650 seitsemän taloa. Paltamon kirkkoherranpappila sijoitettiin nykyiselle paikalleen, silloisen kirkon lähistölle 1662. Uusi isompi kirkko valmistui Kirkkoniemeen 1664. Se tuhoutui isonvihan aikana 1716, jolloin Kajaanin linnakin räjäytettiin.
Paltaniemen nykyinen kirkko rakennettiin vöyriläisen kirkonrakentaja Johan Knubbin johdolla uudelle paikalle 1726 ja vihittiin viisi vuotta myöhemmin viimeistelystä vastanneen puuseppä Grels Nordlingin saatua työnsä valmiiksi. Osa kirkkosalin kiinteästä sisustuksesta valmistui 1760. Kirkkosalin maalauskoristelun teki 1778-1781 Emmanuel Granberg. Kellotapuli valmistui 1760-luvun lopulla.
Paltaniemen kirkkotie rakennettiin 1820, mutta sen linjaus kehittyi jo aiemmin kirkon rakentamisen myötä. Paltamon kirkkoherranpappilan nykyinen päärakennus rakennettiin 1835-1837. Paltaniemen kuvakirkko jäi pois käytöstä 1936 Paltamon emäseurakunnan uuden kirkon valmistumisen jälkeen.
Further reading (as the agency lists it)
Emil Nervander, Keisari Aleksanteri I:n matka Suomessa. Helsinki 1906.
Jorma Keränen, Paltamon seurakunnan historia. Paltamon seurakunta 1977.
Kai Linnilä, Paltaniemi - Kajaanin äiti. Juhlakirja Elias Härölle 1980.
Paltaniemen rakennusinventointi, Irmeli Tolonen. Kainuun museo 1981. (Moniste)
Jorma Keränen, Kainuun asuttaminen. Studia historica Jyväskyläensia 28. Jyväskylän yliopisto 1984.
Jorma Keränen, Uudisraivauksen ja rajasotien kausi. Kainuun historia I. 1986.
Lars Pettersson, Ristikirkot. Ars. Suomen taide 3, Otava 1989.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993.
Anu Soikkeli, Suomen vanhat pappilat - menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000.
Sanna Pieksämäki, Hyvien tuulten rantakylä. Paltaniemen kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 3/2006.
Paltaniemen entinen pappila ja Paltaniemen kuvakirkko, Kajaani. Britta Passoja (toim.), Viisikanta - hyvää rakennussuojelua. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta, Rakennustieto Oy 2008.
Jorma Keränen, Kirkko Kainuussa 450 vuotta. Kainuun museo 2009.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Paltaniemi, at the mouth of the Kajaaninjoki, was the ecclesiastical and administrative centre of Kainuu from the early 17th century to the 1850s. The village that grew up around the Paltaniemi church road is a representative example of the way Finnish church villages were built. The Paltaniemi church, completed in 1726, was built by Johan Knubb of Vöyri, and its interior painted decoration was made by Emmanuel Granberg in 1778-1781.
The historic village complex of Paltaniemi, spreading along the southern shore of Oulujärvi, consists of the buildings and settlement along Pappilanniemi, Pappilanniementie, Hämeentie, the village centre and Kirkkoahontie, together with the field areas belonging to the farms. The backbone of the village structure is Kirkkotie, which runs from Kirkkoniemi to the Paltaniemi church and past it. Lined with trees and old settlement, its building stock has retained a strong historical character despite partial renewal.
The earlier churches of the mother parish were located on Kirkkoniemi, a promontory projecting into Oulujärvi. Together with its memorials and cemeteries, it is the oldest layer of the area. Also on Kirkkoniemi is the former rectory in Empire style, surrounded by old outbuildings.
Kirkkotie, chosen as a museum road, consists of parts of the Kajaani-Paltaniemi and Kirkkoaho-Paltaniemi main roads and the Hövelö local road. Along Kirkkotie are the Empire-style curate's parsonage Siivola and the old lukkarila. At the end of Kirkkotie stands the equal-armed cross church of Paltaniemi. The choir of the church is three-sided, and at its west end is a low tower, originally built for bells, as wide as the transept arm. The vestry is a space separated by a partition in the north transept arm. West of the empire-clad church stands a separate bell tower, which is of the Ostrobothnian Renaissance bell tower type. In the churchyard is the log burial chamber of district judge Flander. To the south of the church and bell tower is the oldest part of the churchyard, now almost entirely out of use. Beside the churchyard fence, under a protective shelter, stands the so-called Keisarintalli, moved to the site in the 1820s from the Haapala farm in Vuolijoki. It is connected with Alexander I's visit to Kainuu in 1819. In the village centre there is also Tuomela, which has served as a youth society hall; Paltaniemi's school, built in 1890 beside the church; and a grain storehouse north of the church.
Along Kirkkoahontie is a copy of Hövelö, the family home of Eino Leino, the great son of the parish, which serves as an attraction and meeting place.
Along Hämeentie, which branches off from the village centre, is a valuable row of farmyard complexes with handsome and large main buildings: Juusola and Penttilä, and Siirtola and Kemilä, which were separated from Juusola in 1926.
Paltaniemi is a landscape area of national value.
History
The core villages of the Oulujärvi lakeshore, of which Paltaniemi is one, came into being when settlers of Savonian origin, attracted by tax relief, took up residence there. According to the 1569 tax register, 16 peasants lived at Paltaniemi, and in 1576 there were 22. The end of the 16th century was a time of unrest, and the area was depopulated.
The first church of the Oulujärvi wilderness parish, which covered almost all of today's Kainuu, was located on Manamansalo island in the middle of Oulujärvi. After the Peace of Täyssinä, the village of Paltamo, i.e. today's Paltaniemi, was chosen as the centre of Oulujärvi parish in 1599, and a church was built on the shoreline bank at the tip of the headland in 1599, in connection with the re-establishment of Paltamo parish. Oulujärvi parish became Vanha Paltamo parish in the 1640s, when the parishes of Sotkamo and Paltamo became independent. In 1650 there were seven houses at Paltaniemi. The Paltamo kirkkoherranpappila was sited at its present location, near the church of the time, in 1662. A new, larger church was completed at Kirkkoniemi in 1664. It was destroyed during the Great Wrath in 1716, when the Kajaani fortress was also blown up.
The present church of Paltaniemi was built on its new site in 1726 under the direction of the church builder Johan Knubb from Vöyri, and was consecrated five years later, after the carpenter Grels Nordling, who was responsible for the finishing work, had completed his work. Part of the fixed interior furnishings of the church nave was completed in 1760. The painted decoration of the church nave was carried out in 1778-1781 by Emmanuel Granberg. The bell tower was completed at the end of the 1760s.
The church road at Paltaniemi was built in 1820, but its alignment had already developed earlier, with the construction of the church. The present main building of the Paltamo kirkkoherranpappila was built in 1835-1837. The Paltaniemi kuvakirkko fell out of use in 1936, after the completion of the new church of the parent parish of Paltamo.