RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Verlan teollisuusympäristö
Kouvola, Kymenlaakso, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kylä, muinaisjäännös, museo, mylly, puunjalostustehdas, voimalaitos
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipality
- Kouvola
- Region
- Kymenlaakso
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.06189, 26.64061
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1277
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Verlan tehdas on ainutlaatuinen 1800- ja 1900-luvun vaihteen teollisuusmiljöö. Puuhiomo ja pahvitehdas muodostavat eheän tehdaskokonaisuuden Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Verla on valittu 1996 UNESCOn maailmanperintölistalle ja se on valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys.
Arkkitehti Edward Dippellin suunnittelemat puuhiomo, pahvitehdas ja kuivaamo ovat rikasmuotoista tiiliarkkitehtuuria. Koristeellinen Patruunan pytinki on rakennettu vuosina 1885 ja 1898 (E. Dippell). Puistomaisella piha-alueella on lisäksi huvimaja, palokaluvaja sekä kalkkitiilinen tarvikevarasto ja mylly. Tehdas on säilynyt pääosin 1800- ja 1900-luvun vaihteen asussa antaen alkuperäisine koneineen ainutlaatuisen kuvan tuon ajan teollisuusmiljööstä.
Verlankosken vesivoimaa on hyödynnetty rakentamalla sen partaalle voimalaitoksia kolmessa vaiheessa 1920-luvulta 1990-luvulle. Patorakenteiden lisäksi kosken partaalla ovat voimalaitokset vuosilta 1954 ja 1995.
Teollisuusyhdyskuntaan kuuluu maantien varrelle kasvanut Jaalan kylä virran länsipuolella sekä vanhat työväestön asuntoalueet, jotka sijaitsevat osaksi kosken itärannalla.
Verlan padotun kosken yläpuolella on suoraan vedestä kohoavassa kallioseinämässä punavärillä tehtyjä kivikautisia maalauksia. Niissä on kuvattu mm. hirviä ja ihmishahmoja.
Historia
Insinööri Hugo Neuman perusti 1872 Verlan puuhiomon Mäntyharjun uittoreitin alajuoksulle. Alueella oli runsaasti käyttämättömiä metsävaroja.
Tehdas paloi jo neljän vuoden kuluttua sen perustamisesta, mutta toimintaa jatkettiin pian. Itävaltalaissyntyinen paperimestari Gottlieb Kreidl, saksalainen paperimestari Luis Haenel ja viipurilainen liikemies, konsuli Wilhelm Dippell perustivat uuden yhtiön 1882. Uusi puuhiomo ja pahvitehdas rakennettiin ensin kokonaan puusta. Pahvikuivaamo tuhoutui tulipalossa 1892, ja tilalle tehtiin nykyinen nelikerroksinen punatiilinen kuivaamorakennus. Sen suunnitteli viipurilainen arkkitehti Carl Edward Dippell. Palovaaran vuoksi myös puuhiomo ja pahvitehdas muurattiin punatiilestä 1895. Koska seinät rakennettiin vanhan puisen tehdasrakennuksen ympärille, tuotanto voitiin pitää koko rakennusajan käynnissä.
Verlan tehtaan toiminta loppui 1964 ja tehdasmuseo avautui yleisölle 1972.
Further reading (as the agency lists it)
Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984.
Timo Miettinen, Valkealan esihistoria. Valkealan historia. Lahti 1990.
Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992.
Verla arkkitehtiopiskelijoiden harjoitustyönä. Tampereen teknillinen korkeakoulu. 1998.
Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto 2001.
Eero Niinikoski, Verla - ainutlaatuinen teollisuusmuistomerkki. UPM-Kymmene 2001.
Inkeri Ahvenisto, Tehdas yhdistää ja erottaa Verlassa 1880-luvulta 1960-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Bibliotheca Historica 118 2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Verla mill is a unique industrial environment from the turn of the 19th and 20th centuries. The groundwood mill and board mill form a coherent factory complex from the early years of Finland's forest industry. Verla was inscribed on the UNESCO World Heritage List in 1996, and it is a nationally valuable scenic landmark.
The groundwood mill, board mill and drying house designed by architect Edward Dippell are richly detailed brick architecture. The decorative Patruunan pytinki was built in 1885 and 1898 (E. Dippell). The park-like courtyard also contains a summer house, a fire equipment shed, a lime brick materials store and a mill. The factory has survived largely in its turn-of-the-century form and, with its original machinery, gives a unique picture of the industrial environment of that time.
The water power of the Verlankoski rapids has been harnessed by building power stations on its edge in three phases, from the 1920s to the 1990s. In addition to the dam structures, the power stations on the edge of the rapids date from 1954 and 1995.
The industrial community includes the village of Jaala, which grew up along the road on the west side of the river, as well as old workers' housing areas, some of which are on the east bank of the rapids.
Above the dammed Verlankoski rapids, on a rock face rising straight from the water, are Stone Age paintings done in red pigment. They depict, among other things, elk and human figures.
History
Engineer Hugo Neuman founded the Verla groundwood mill in 1872 on the lower course of the Mäntyharju timber floating route. The area had abundant unused forest resources.
The factory burned down already four years after its founding, but operations soon resumed. Austrian-born paper master Gottlieb Kreidl, German paper master Luis Haenel and Viipuri businessman, Consul Wilhelm Dippell founded a new company in 1882. The new groundwood mill and board mill were first built entirely of wood. The board drying house was destroyed by fire in 1892, and in its place the present four-storey red brick drying building was built. It was designed by Viipuri architect Carl Edward Dippell. Because of the fire hazard, the groundwood mill and board mill were also built of red brick in 1895. Because the walls were built around the old wooden factory building, production could be kept running throughout the construction.
Production at the Verla mill ended in 1964, and the factory museum opened to the public in 1972.