RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Harjun maatalousoppilaitos
Virolahti, Kymenlaakso, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, linnoitus, navetta, oppilaitos, talousrakennus, tie
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Virolahti
- Region
- Kymenlaakso
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.53326, 27.55216
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1166
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Harjun maatalousoppilaitos on maan ensimmäinen, 1890-luvulla perutettu maamieskoulu. Oppilaitoksen alueella on historiallisesti hyvin kerroksinen rakennuskanta vanhan lahjoitusmaahovin 1800-luvun alussa rakennetusta päärakennuksesta eri ikäisiin opistorakennuksiiin, joista erityisen merkittäviä ovat Maanviljelystoimikunnan tyyppipiirustusten mukaiset rakennukset sekä arkkitehti Jalmari Peltosen suunnittelema funktionalistinen ruokalarakennus.
Alueen vanhin rakennus on lahjoitusmaahovin päärakennus vuodelta 1816. Rapatussa hirsirakennuksessa on vahvaa venäläisen empiren henkeä, jota luovat poikkeuksellisen korkeat ikkunat sekä voimakkaasti ulkoneva, kuuden pylvään kannattama, kolmiopääty suurine lunetti-ikkunoineen.
Lääninagronomi Alfred Sjöströmin Maanviljelystoimituskunnalle latimien tyyppipiirustusten mukaisia rakennuksia ovat mm. pehtorin asuinrakennus, konttori, talli, makasiini ja vilja-aitta, joita ei ole muualla säilynyt yhtä monta samalla tilalla. Poikkeuksellisen komea on myös 55 metriä pituinen kivinavetta vuodelta 1899.
Alueella on useita henkilökunnan asuinrakennuksia ja oppilasasuntoloita. Muusta rakennuskannasta poikkeavat arkkitehti K. Hård af Segerstadin suunnittelema jugendtyylinen koulutalo vuodelta 1907 sekä arkkitehti Jalmari Peltosen 1939 suunnitettelema, mutta vasta 1954 toteutettu kolmikerroksinen oppilas- ja ruokalarakennus.
Suuri rantatie Turusta Viipuriin kulkee Harjun alueen sivuitse. Maatalousoppilaitoksen alueella on myös Salpalinjan puolustuslinjaan kuuluvia linnoituslaitteita.
Historia
Harjun lahjoitusmaahovi syntyi 1791, kun Venäjän keisarinna Katariina II lahjoitti sen tykkiväen eversti Jean Prevot de Lumianille. Tila siirtyi 1809 hovineuvos Rehbinderille ja sittemmin Bruun ja Elfving-suvuille ja ostettiin perinnöksi 1825.
Kukoistuskausi alkoi tilan siirryttyä 1835 Baeckman-suvun haltuun. 1800-luvun alussa rakennetun päärakennuksen ulkoasu muutettiin 1840 ja siihen rakennettiin matalat siivet 1858. Eversti F. Baeckmanin ja hänen poikansa maanviljelysneuvos Woldemar Baeckmanin aikana 1850-1870 Harju oli maamme edistyneimpiä maataloustiloja. Soita kuivattiin viljelykseen, karjanjalostukseen kiinnitettiin huomiota ja kartanoon rakennettiin ajanmukainen meijeri, jonka voita ja juustoja vietiin Pietariin. Pellot otettiin 9-jakoiseen kiertoviljelyyn ja salaojitettiin ensimmäisinä Suomessa 1858 hollantilaisen insinöörin johdolla.
Harju myytiin valtiolle 1885 ja maanviljelyskoulu aloitti toimintansa marraskuussa 1889, kun oli todettu, että aiempien maatalouden oppilaitosten antama koulutus ei vastannut viljelijäväestön tarpeita. Harjun koulu oli edelläkävijä, sillä asetus maanviljelysopetuksen uusimiseksi hyväksyttiin vasta 1890.
Maanviljelystoimituskunnan väliaikainen ylitarkastaja, lääninagronomi Alfred Sjöström teki ruotsalaisten esikuvien mukaisesti tyyppipiirustuksia maaseudun rakennuskannan kohentamiseksi. Missään muualla ei ole säilynyt yhtä monta Sjöströmin suunnitelmien mukaan toteutettua rakennusta samalla tilalla.
Oppilasasuntolat Jussila ja Puskala, entinen meijeri, puuverstas, asuinrakennus Välitalo ja navetta valmistuivat 1889, kaksi asuinrakennusta 1891 ja 1892. Hevostalli ja konttori rakennettiin 1893, tavara-aitta 1894 ja viljamakasiini 1896. Uusi luokkarakennus valmistui 1906 sekä oppilas- ja ruokalarakennus 1954.
Further reading (as the agency lists it)
A. Sjöström, Landtmanna-byggnader. Handledning i landtbruks-byggnadskonsten hufvudsakligen avsedd för mindre jordbruk med 70 planscher och 290 i texten tryckta figurer af Alfred Sjöström läneagronom. Kuopio 1891.
Matti Laamanen et al. (toim.), Harjun maatalouskoulut 1889-1959. Lappeenranta 1959.
Severi Hulkkonen ja Erkki Mäklin, Harjun maatalousoppilaitos 80 vuotta. Lappeenranta 1969.
Yrjö Kaukiainen, Virolahden historia 1, 1850-luvulle. Virolahden kunta 1970.
Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984.
Martti Favorin, Virolahden Harju: juhlakirja Harjun koulujen 100-vuotisen toiminnan johdosta. 1989.
Martti Favorin, Virolahden historia 2, 1800-luvun puolivälistä Suomen itsenäistymiseen; Virolahden historia 3, Suomen itsenäisyyden vuosikymmenet vuoteen 1999. Virolahden kunta 1992, 1999.
Jyrki Paaskoski, Vanhan Suomen lahjoitusmaat 1710-1826. Biblioteca historica 24. Helsinki 1997.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Harju agricultural college is the country's first farmers' school, founded in the 1890s. The site contains a historically very layered building stock, ranging from the main building of the Lahjoitusmaahovi built at the beginning of the 19th century to college buildings of various ages. Of particular significance are the buildings made to the standard drawings of the Agricultural Committee, and the functionalist dining hall designed by architect Jalmari Peltonen.
The oldest building on the site is the main building of the Lahjoitusmaahovi from 1816. The plastered log building has a strong spirit of the Russian Empire style, created by exceptionally tall windows and a strongly projecting portico supported by six columns, with a triangular pediment and large lunette windows.
Buildings made to the drawings prepared by county agronomist Alfred Sjöström for the Agricultural Committee include the bailiff's residence, office, stable, storehouse and grain granary storehouse, which are not preserved together on one site anywhere else. The 55-metre-long stone cowshed from 1899 is also exceptionally impressive.
The site has several staff residences and student dormitories. Differing from the rest of the building stock are the Jugend-style school building from 1907 designed by architect K. Hård af Segerstad, and the three-storey student and dining hall building designed by architect Jalmari Peltonen in 1939 but not realised until 1954.
The Great Coast Road from Turku to Viipuri passes by the Harju area. The agricultural college site also contains fortification installations belonging to the Salpalinja defence line.
History
Harju was a donated manor estate. It was granted in 1791, when the Russian Empress Katariina II gave it to Colonel Jean Prevot de Lumian of the artillery. In 1809 the estate passed to hovineuvos Rehbinder, and later to the Bruun and Elfving families. It was bought back by inheritance in 1825.
The estate's heyday began when it passed to the Baeckman family in 1835. The main building, built at the beginning of the 19th century, was altered in its external appearance in 1840, and low wings were added to it in 1858. During the time of Colonel F. Baeckman and his son, agricultural councillor Woldemar Baeckman, in 1850-1870, Harju was one of the most advanced farming estates in our country. The marshes were drained for cultivation, attention was paid to livestock breeding, and a modern dairy was built on the manor, whose butter and cheeses were sent to St Petersburg. The fields were put under nine-field crop rotation, and they were the first in Finland to be tile-drained, in 1858, under the direction of a Dutch engineer.
Harju was sold to the state in 1885, and the agricultural school began its operations in November 1889, after it had been established that the training provided by earlier agricultural educational institutions did not meet the needs of the farming population. The Harju school was a pioneer, since the decree renewing agricultural education was not approved until 1890.
Alfred Sjöström, provincial agronomist and acting chief inspector of the Maanviljelystoimituskunta, made standard drawings for the improvement of the rural building stock, following Swedish models. Nowhere else has as many buildings built to Sjöström's plans survived on a single estate.
The student dormitories Jussila and Puskala, the former dairy, the woodworking workshop, the residential building Välitalo and the cowshed were completed in 1889, two residential buildings in 1891 and 1892. The horse stable and office were built in 1893, the goods granary storehouse in 1894 and the grain storehouse in 1896. A new classroom building was completed in 1906, and the student and dining hall building in 1954.