RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Tammion ja Kuorsalon saaristokylät
Hamina, Kymenlaakso, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautausmaa, huvila, koulu, kylä, piensatama
- Character (as the agency lists it)
- merialue
- Municipality
- Hamina
- Region
- Kymenlaakso
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.45951, 27.39111
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1164
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Haminan Tammio ja Kuorsalo ovat Kotkan Haapasaaren ja Pyhtään Kaunissaaren tavoin esimerkki itäisen Suomenlahden kalastusta ja luotsausta harjoittaneesta kyläasutuksesta ja sen tuottamasta rakennetusta ympäristöstä.
Tammion saaren pohjoisrannalla sijaitseva saaristokylä käsittää kaikkiaan nelisenkymmentä tiiviisti toisiinsa tukeutuvaa asuinrakennusta itä-länsi-suuntaisen kyläraitin varrella. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun alusta, valtaosa ennen 1870-lukua rakennettuja. Tyypillinen tammiolainen asuinrakennus on keltamullan sävyinen, vaakavuorattu talo, jossa on loiva satulakatto sekä arkkitehtonisten yksityiskohtien klassilliset piirteet: päätykolmiot, pilasterimaiset nurkkalaudat profiloituine jalustoineen. Lisäksi rakennuskantaan kuuluu pihapiirin ulkorakennuksia, venevajoja ja ranta-aittoja. Kylän yhteisiä rakennuksia ovat entinen kansakoulu vuodelta 1891 ja 1919 rakennettu seurantalo. Kylän merellistä ilmettä korostavat paljaat silokalliot kujilla ja talojen ympärillä.
Kuorsalon vanha, Tammion saaristokylän kaltainen asutus keskittyy Vekanlahden ja saaren pohjoisten rantojen ympärille. Pienempi taloryhmittymä on lounaisrannan Leerviikissä. Kylän vanhin asutus on sijainnut saaren sisäosassa Vanhakylänlahdella. Entisen merenlahden pohjoisrannalla on osittain kallioinen niittyalue.
Kylän puiset asuinrakennukset ovat valtaosin 1800-luvulta. Kapteeni Siparin empiretyylinen puinen päärakennus on kylän vanhimpia taloja. Mäntylän huvilaan liittyy muistoja Kuorsaloa kuvanneista taiteilijoista Magnus Enckellistä ja Verner Thomésta.
Saarten yhteinen hautausmaa on Kuorsalossa. Vekanlahden rannassa sijaitseva Kuorsalon kyläkoulu on 1800-luvun lopulta. Seurantalon eteläpuolella on perinteisenä kokoontumispaikkana toiminut niitty, joka on viimeinen muisto ajasta, jolloin koko saarta laidunnettiin. Kuorsalon merkittävästä luotsihistoriasta on säilynyt 1943 rakennettu luotsivartiotupa saaren etelärannalla.
Tammio on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.
Historia
Tammion ja Kuorsalon saaret saivat ensimmäiset vakinaiset asukkaansa keskiajalla. Asutus sijoittui suojaisiin sisäsatamiin, Tammiossa nykyisen Joosenlahden ympärille ja Kuorsalossa Vanhankylänlahdelle. Maan kohoaminen aiheutti Kuorsalon vanhan satamapaikan hylkäämisen.
Tammiossa asui 1500-luvun puolivälissä pari, kolme perhekuntaa. Saari autioitui 1570-luvulla ja oli ilman pysyvää asutusta vuoteen 1642 saakka. 1600-luvun lopulla asukasluku alkoi kasvaa uudelleen. 1800-luvun alkuun saakka tammiolaiset olivat saaressa vuokralla. Heillä ei ollut omia kalavesiä, vaan he olivat vuokranneet ulkosaariston alueet kruunulta ja korvasivat sen luotsaamalla tai rahtaamalla kruunun tavaroita.
Further reading (as the agency lists it)
Vehkalahden pitäjän historia. Suur-Vehkalahden asutus- ja aluehistoria. Vehkalahden kunta 1936.
Vehkalahden pitäjänkirja I. Myllykoski 1968.
Anne Stenros-Leinonen, Tammio. Kyläraportti itäiseltä Suomenlahdelta. Diplomityö, Oulun yliopisto, arkkitehtuuriosasto 1981.
Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984.
Jaakko Korjus, Kuorsalo vanhaan aikaan. Turenki 1988.
Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A 26 1992.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993.
Frank Hering, Kymenlaakso. Kaakkois-Suomen perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 124. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 1999.
http://www.helsinki.fi/hum/meh/merimerkit/
Väylien varsilta - Suomen historialliset merimerkit ja luotsipaikat. Verkkosivutuotanto Helsingin yliopisto, Merenkulkulaitos, Museovirasto, 2001.
Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009.
Yrjö Kaukiainen, Rantarosvojen saaristo. Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla. Historiallisia tutkimuksia 225. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Tammio and Kuorsalo in Hamina are, like Haapasaari in Kotka and Kaunissaari in Pyhtää, examples of village settlement along the eastern Gulf of Finland, engaged in fishing and pilotage, and of the built environment it produced.
The archipelago village on the northern shore of Tammio island comprises altogether some forty closely grouped residential buildings along an east-west village street. The oldest buildings date from the early 19th century, and most were built before the 1870s. A typical Tammio residential building is ochre-yellow, horizontally boarded, with a gently sloping gable roof and classical architectural details: gable pediments, pilaster-like corner boards with moulded plinths. The building stock also includes farmyard outbuildings, boathouses and shoreline granary storehouses. The village's shared buildings include the former elementary school from 1891 and a community hall built in 1919. The maritime character of the village is emphasised by bare smoothed rock outcrops in the lanes and around the houses.
The old settlement of Kuorsalo, similar to the archipelago village of Tammio, is concentrated around Vekanlahti and the northern shores of the island. A smaller group of houses is at Leerviikki on the southwestern shore. The village's oldest settlement was in the inner part of the island at Vanhakylänlahti. On the northern shore of the former sea bay there is a partly rocky meadow.
Most of the village's wooden residential buildings date from the 19th century. Captain Sipari's wooden main building in the Empire style is one of the village's oldest houses. The Mäntylä villa is associated with memories of artists who depicted Kuorsalo, Magnus Enckell and Verner Thomé.
The shared cemetery of the islands is at Kuorsalo. The Kuorsalo village school on the shore of Vekanlahti dates from the late 19th century. South of the community hall is a meadow that has served as a traditional meeting place; it is the last reminder of the time when the whole island was grazed. From Kuorsalo's significant pilotage history survives the pilots' guard room built in 1943 on the southern shore of the island.
Tammio is a landscape area of national value.
History
The islands of Tammio and Kuorsalo received their first permanent inhabitants in the Middle Ages. The settlement was located in sheltered inner harbours: at Tammio around the present Joosenlahti, and at Kuorsalo at Vanhankylänlahti. Land uplift caused the abandonment of Kuorsalo's old harbour site.
In the mid-16th century, two or three households lived at Tammio. The island was depopulated in the 1570s and had no permanent settlement until 1642. At the end of the 17th century the population began to grow again. Until the early 19th century, the Tammio islanders were tenants on the island. They had no fishing waters of their own; they had leased the outer archipelago areas from the Crown and paid for them by piloting and carrying Crown goods.