RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Emolan esikaupunkialue
Mikkeli, Etelä-Savo, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- koulu, mylly, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Mikkeli
- Region
- Etelä-Savo
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.69913, 27.27135
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1135
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Emolan esikaupunkialue on harvoja luonteensa säilyttäneitä kaupunkien ulkopuolelle vapaasti ilman kaavoitusta tai valvontaa rakentuneita pientalokaupunginosia.
Mikkelin ruutukaava-alueen pohjoispuolelle, pienten lampien ja Emolanjoen väliselle harjanteelle rakentunut Emola on vapaasti rakentunut esikaupunkialue. Pääosin esikaupunkialue on rakentunut vuoteen 1931 mennessä, mutta Kalevankadun varressa ja Emolankadun pohjoispäässä on myös jälleenrakennusajan pientaloja. Eri-ikäisestä puurakennuskannasta ja osittaisesta uusiutumisesta huolimatta Emola on säilyttänyt omaleimaisen historiallisen rakenteensa ja vanhan esikaupunkimaisen kaupunkikuvansa.
Omakotiasutuksen lisäksi alueella on Rouhialan yläkoulu (1914) ja alakoulu (1920). Emolanjoen varrella on esikaupunkiasutusta edeltävältä ajalta periytyvä Hauskan mylly.
Historia
Emolan esikaupunkialue muodostui Emolan ratsutilan ja Rouhialan kartanon maille, Mikkelin kaupungin laidalle pääosin rakentamattomalle niitty- ja peltoalueelle sekä kangasmaastoon. Kaupunkimainen asutus sai alkunsa 1865, jolloin Rouhialan kartanon omistaja A.J. Wirilander vuokrasi ensimmäisen tontin Likolammen rannalta. Asutus kasvoi nopeasti 1889 valmistuneen Savon radan rakennustyöläisten ja samana vuonna perustetun Saksalan sahan työntekijöiden asettuessa Emolan alueelle.
Alueelle laadittiin palstoitussuunnitelma vuonna 1900. Rakennukset nousivat vuokratonteille ja alueen eteläosa oli melko tiiviisti asutettu 1910-luvun alkuun mennessä. Saha avusti työntekijöitään etenkin 1920-luvulla rakennusaineiden eli lautojen hankinnassa. Emola oli pääosin rakentunut vuoteen 1931 mennessä, jolloin se liitettiin Mikkelin kaupunkiin. Arkkitehti O.-I. Meurmanin laatima asemakaava, joka noudatti alueen senaikaista asutusta, vahvistettiin 1934. 1940-luvun lopun pika-asutus noudatti Meurmanin kaavaa.
Further reading (as the agency lists it)
Hannele Wirilander, Mikkelin pitäjän historia. Mikkeli 1982.
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.
Hannu Lähde, Mikkelin Emola. 1865-1960. Alue, väestö, rakennukset, asunnot ja asuminen. Mikkelin kaupungin museoiden julkaisuja 5. Mikkeli 1988.
Kirsti Kovanen, Leena Saraste, Arkkitehtuuri Itä-Suomessa. Meijän miljöö. Jyväskylä 1989.
Tuija Mustonen, Mikkelin Emola, kulttuuriympäristöohjelma ja rakentamisohjeet. Mikkelin kaupunki, Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen 2005.
Mikkelin Emola, kulttuuriympäristöohjelmaa taustoittava historiaosa. Mikkelin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Emola suburban area is one of the few detached-house districts outside towns that have kept their character, having been built freely without town planning or supervision.
Emola, built on the ridge between small ponds and the Emolanjoki river to the north of the Mikkeli grid plan area, is a freely built suburban area. The suburban area was mostly built up by 1931, but along Kalevankatu and at the northern end of Emolankatu there are also detached houses from the post-war reconstruction period. Despite its wooden building stock of various ages and partial renewal, Emola has retained its distinctive historical structure and its old suburban townscape.
In addition to single-family housing, the area has the Rouhiala upper school (1914) and lower school (1920). Along the Emolanjoki river is the Hauska mill, dating from the period before the suburban settlement.
History
The Emola suburban area was formed on the land of the Emola horse farm and the Rouhiala manor, on the outskirts of the town of Mikkeli, mainly on undeveloped meadow and field land and on upland terrain. Urban-style settlement began in 1865, when A.J. Wirilander, owner of the Rouhiala manor, leased the first plot on the shore of Likolampi. The settlement grew rapidly as the construction workers of the Savo Line, completed in 1889, and the workers of the Saksala sawmill, founded the same year, settled in the Emola area.
A plot division plan was drawn up for the area in 1900. Buildings rose on leased plots, and by the early 1910s the southern part of the area was fairly densely settled. The sawmill helped its workers, especially in the 1920s, to obtain building materials, that is, boards. Emola was mostly built up by 1931, when it was annexed to the town of Mikkeli. The town plan drawn up by architect O.-I. Meurman, which followed the settlement pattern of the time, was confirmed in 1934. The hasty settlement of the late 1940s followed Meurman's plan.
Nearby in the register
- Mikkelin hallitustori ympäristöineenValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Mikkelin rautatieasemaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja hautausmaatValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Mikkelin vankilaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.