RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Porrassalmen historiallinen maisema
Mikkeli, Etelä-Savo, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- huvila, kartano, kasarmi, koulu, muinaisjäännös, pihapiiri, puisto, sairaala, parantola, talonpoikaistalo, tie
- Character (as the agency lists it)
- kulttuurimaisema
- Municipality
- Mikkeli
- Region
- Etelä-Savo
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.63613, 27.27517
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1132
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Porrassalmi on Suur-Savon historiallisesti merkittävintä ja ajallisesti syvintä kulttuurimaisemaa esihistoriallisine ja historiallisine muistoineen. Porrassalmen kulttuurimaisema avautuu molemmin puolin vanhaa Mikkelin ja Lappeen väliseltä maantieltä. Alueella on kuuluisa Tuukkalan rautakautinen kalmisto ja se on ollut varhaisen hallintopitäjän keskus. Historiallisella ajalla alueelle on perustettu lukuisia kartanoita ja suurtiloja.
Porrassalmen tie on yksi Porrassalmen historiallista ympäristöä muovaavista elementeistä. Seitsemän kilometrin pituinen museotie on perua vanhasta Mikkeli-Lappeenranta -tiestä. Maisemallisesti merkittävään Porrassalmen harjuun liittyy lukuisia muistoja Kustaan sodan aikana 1789 käydystä taistelusta. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema muistomerkki tien varrella on paljastettu 1923.
Porrassalmen kulttuurimaisemaa ovat myöhemmin muovanneet Moision kuninkaankartano, sittemmin sotilasvirkatalo. Paikalla ovat nykyisin Moison 1920-luvulla perustetun piirimielisairaalan rakennukset puutarhoineen ja puistoineen. Ne edustavat järjestelmällisen mielisairaalaverkon luomisen ensimmäistä vaihetta. Sairaala-alue on monipuolinen, hyvin säilynyt ja ajallisesti kerroksinen kokonaisuus, joka kuvastaa sairaalarakentamisen suunnitteluperiaatteita sekä sairaanhoidon kehitystä 1920-luvulta nykypäivään. Myös Kyyhkylän entinen ratsutila on laitoskäytössä, se toimii Sotainvalidien Veljesliiton kuntoutussairaalana. Kyyhkylän vanha päärakennus on valmistunut 1856 ja korotettu nykyasuun 1928. Piha-alueella on joukko 1900-luvun talousrakennuksia.
Olkkolanniemessä sijaitseva Pellosniemi on entinen Olkkolan säterikartano. Päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1790-luvulta. Myös pihapiirin aitat ovat 1700-luvulta. Olkkolanniemen koulu on 1900-luvun alusta. Hietalahti on entinen kestikievari, jonka päärakennus on palanut 1990-luvulla. Lenjus on vanha ratsutila, jonka eheän pihapiirin muodostavat päärakennus vuodelta 1785 ja talousrakennukset 1700-luvulta ja 1800-luvulta.
Annilan vanhaan ratsutilaan liittyy niin teollisuushistoriallista kuin henkilöhistoriallistakin merkittävyyttä. Puisen päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta, nykyasu 1800-luvun puolivälistä. Siihen liittyy lähes umpinainen miespiha ja karjapiha. Haahkalan Silvasti ja Tuukkalan Simola edustavat alueen talonpoikaista rakennusperinnettä. Kulttuuriympäristöön kuuluu lisäksi huvila-asutus, jonka edustavia esimerkkejä ovat Ritvala-niminen huvila ja kauppaneuvos Pulkkisen huvila.
Moision lähellä olevassa Tuukkalassa on Nuutilan talo ja reservikomppanian alue, jonka 1880-luvulla rakennetut rakennukset ovat kuuluneet Mikkelin tarkka-ampujakomppaniaan. Alueella säilyneet 12 puista kasarmirakennusta ovat yksityisomistuksessa. Reservikomppanian alue on esimerkki maamme ensimmäisen asevelvollisen sotaväen (nk. Vanhan väen) reservijärjestelmän tarpeita palvelleesta valtion rakennustoiminnasta.
Historia
Porrassalmen alueen arkeologiset kohteet kertovat kivi- ja rautakautisesta asutuksesta alueella. Alue oli muinaisen Pellosniemen hallintopitäjän keskus.
Suuresta Savontiestä alkanut Mikkeli-Lappee -tie kulki Ristiinan ja Savitaipaleen kautta Lappeelle. Se oli talvikäytössä jo 1500-luvulla ja se raivattiin kesätieksi viimeistään 1600-luvun aikana.
Porrassalmen harju ja sen lähimaastot ovat tulleet tunnetuiksi Kustaan sodassa 13.6.1789 käydystä taistelusta. Ruotsin suomalaisista joukko-osastoista koostunut puolustus torjui Porrassalmen mäellä venäläisten hyökkäyksen.
Säännöllisen laivaliikenteen alettua harjun itäpuolen rantavyöhykkeestä tuli suosittu huvila-alue 1800-luvun loppupuolelta alkaen.
Vanhan kuninkaankartanon ja virkatalon paikalle valmistuivat 1920-luvun loppupuolella ensimmäiset Moision piirimielisairaalan rakennukset sekä puisto- ja puutarha-alueet (arkkitehti Axel Mörne, puutarhuri Niilo Uuskallio). Tuolloiset sairaanhoidolliset näkökohdat puolsivat sairaalan sijoittamista maaseudulle. Moision rakennuskanta täydentyi ja puutarha- ja puistoalue laajeni seuraavina vuosikymmeninä. Suomeen rakennettiin 1920-1930-luvulla yksitoista kuntainliittojen piirimielisairaalaa.
Tuukkalan kasarmit rakennettiin Mikkelin reservikomppanialle 1883-86 (A. Loenbom). Komppania oli osa vuoden 1878 asevelvollisuuslain nojalla muodostettua kansallista sotaväkeä. Sotaväki käsitti 32 reservikomppaniaa maan eri puolilla. Kullekin komppanialle rakennettiin pääasiassa vuoteen 1883 mennessä kasarmialue tyyppipiirustusten mukaan. Tuukkalan kasarmit ovat toimineet sotilaskäytön lisäksi vankileirinä ja mielisairaalan yksikkönä. Savon suurin ja löydöiltään rikkain rautakautinen kalmisto paljastui 1886 Mikkelin reservikomppanian harjoituskenttää tasattaessa.
Further reading (as the agency lists it)
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.
Hannele Wirilander. Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. 1982.
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.
Leena Sälejoki-Hiekkanen (toim.), Tie yhdistää. Tiemuseo 1986.
Historiallisen ajan puolustusvarustuksia Etelä-Savossa. Mikkelin läänin liitto 11/1993.
Jouni Aarnio, Saimaan sylissä Savon sydämessä. Porrassalmen maisemanhoitosuunnitelma. Etelä-Savon maakuntaliitto 2000.
Mikkelin seudun maisema-alueet. Täydennysinventointi 1999. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 47:2001.
Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto 2001.
Kaisa Rodriquez, Porrassalmen maisemaselvitys. Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu, raportti 2006.
Teija Ahola, Moision sairaala. Rakennushistoriaselvitys. Painamaton raportti 2009.
Martti Piltz, Laura Soosalu, Porrassalmen museotie, Mikkeli. Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökseskuksen julkaisuja 10/2010.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Porrassalmi is the historically most significant and chronologically deepest cultural landscape of Suur-Savo, with its prehistoric and historical remains. The Porrassalmi cultural landscape opens out on both sides of the old road between Mikkeli and Lappeenranta. The area contains the famous Iron Age cemetery of Tuukkala, and it was the centre of an early administrative parish. In historical times numerous manors and large farms were established in the area.
The Porrassalmi road is one of the elements shaping the historical environment of Porrassalmi. The seven-kilometre-long museum road derives from the old Mikkeli-Lappeenranta road. Numerous memories of the battle fought in 1789 during the Gustavian War are associated with the scenically significant Porrassalmi esker. The memorial beside the road, designed by architect Armas Lindgren, was unveiled in 1923.
The Porrassalmi cultural landscape was later shaped by the Moisio royal manor, later a sotilasvirkatalo. The site is now occupied by the buildings, gardens and parkland of the district mental hospital founded in Moisio in the 1920s. They represent the first phase of creating a systematic network of mental hospitals. The hospital area is a varied, well-preserved and chronologically layered entity, which reflects the design principles of hospital construction and the development of healthcare from the 1920s to the present day. The former Kyyhkylä cavalry farm is also in institutional use; it functions as a rehabilitation hospital of the Sotainvalidien Veljesliitto. The old main building of Kyyhkylä was completed in 1856 and raised to its present form in 1928. The farmyard contains a number of 20th-century outbuildings.
Pellosniemi, located in Olkkolanniemi, is the former Olkkola manor. The oldest parts of the main building date from the 1790s. The granary storehouses in the yard are also from the 18th century. The Olkkolanniemi school dates from the early 20th century. Hietalahti is a former coaching inn, whose main building burned down in the 1990s. Lenjus is an old cavalry farm, whose intact yard is formed by the main building from 1785 and outbuildings from the 18th and 19th centuries.
The old cavalry farm of Annila has significance both for industrial history and for personal history. The oldest parts of the wooden main building date from the 18th century; its present form dates from the mid-19th century. It has an almost enclosed men's yard and cattle yard. Silvasti in Haahkala and Simola in Tuukkala represent the peasant building heritage of the area. The cultural environment also includes villa development, of which representative examples are the villa named Ritvala and the villa of commercial counsellor Pulkkinen.
In Tuukkala, near Moisio, there is the Nuutila farm and the reserve company area, whose buildings constructed in the 1880s belonged to the Mikkeli sharpshooter company. The 12 wooden barrack buildings that have survived in the area are privately owned. The reserve company area is an example of state building activity that served the needs of the reserve system of our country's first conscript army (so-called Vanha väki).
History
The archaeological sites in the Porrassalmi area testify to Stone Age and Iron Age settlement in the region. The area was the centre of the former Pellosniemi administrative parish.
The Mikkeli-Lappee road, which started from Suuri Savontie, ran through Ristiina and Savitaipale to Lappee. It was in winter use already in the 16th century and had been cleared as a summer road by the 17th century at the latest.
The Porrassalmi esker and its nearby surroundings became known for the battle fought there on 13.6.1789 during the Kustaan sota. Defence made up of Swedish Finnish units repelled a Russian attack on the Porrassalmi hill.
Once regular shipping traffic had begun, the shoreline zone on the east side of the esker became a popular villa area from the latter half of the 19th century.
In the late 1920s, the first buildings of the Moisio district mental hospital were completed on the site of the old royal manor and official residence, together with park and garden areas (architect Axel Mörne, gardener Niilo Uuskallio). The medical considerations of the time favoured locating the hospital in the countryside. The Moisio building stock was expanded and the garden and park area grew in the following decades. In the 1920s and 1930s, eleven district mental hospitals run by municipal federations were built in Finland.
The Tuukkala barracks were built for the Mikkeli reserve company in 1883-86 (A. Loenbom). The company was part of the national army formed under the Conscription Act of 1878. The army comprised 32 reserve companies in different parts of the country. For each company, a barracks complex was built to standard drawings, mainly by 1883. In addition to military use, the Tuukkala barracks have served as a prison camp and as a unit of the mental hospital. The largest and richest Iron Age cemetery in Savo was uncovered in 1886 when the exercise field of the Mikkeli reserve company was being levelled.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.