RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Heinävaaran vaara-asutus
Joensuu, Pohjois-Karjala, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kylä, talonpoikaistalo, tie
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Joensuu
- Region
- Pohjois-Karjala
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.57386, 30.15551
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1102
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Heinävaara on suomalaisessa kylätyypistössä asutuksen rakenteelta vaarakylää erinomaisesti edustava kylä.
Tämän tyypillisen vaarakylän tilakeskukset sijaitsevat vanhan Tohmajärven ja Liperin välisen maantien molemmin puolin. Rakennusten tiheys ja ryhmitys vaihtelee kyläjonon pohjois- ja eteläpään välillä. Perinteistä maatilojen rakennuskantaa on säilynyt mm. Koljolan ja Piippolan pihapiireissä. Vanhimmat kylän rakennuksista periytyvät 1700-luvulta. Heinävaaran koulun vanha osa on vuodelta 1908 ja sitä vastapäätä kyläraitin koillispuolella on kauppa vuodelta 1919. Uusi rakentaminen häiritsee paikoin kokonaisuutta.
Kylän runkona oleva Tohmajärven vanha maantie on peräisin 1600-luvulta. Se johtaa kylästä pohjoiseen harjuselkiä pitkin läpi Kontiolahden Selkien ja Mönnin kylien. Tien varsilta avautuu mahtavia näkymiä aina Kangasvedelle saakka.
Heinävaara on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Heinävaara-Selkie. Pohjois-Karjalan vaarakylät ovat yksi kansallismaisemistamme.
Historia
Heinävaaran kylä mainitaan maakirjoissa ensimmäisen kerran 1618, jolloin siinä oli kaksi taloa. 1631 kylässä oli jo seitsemän tai kahdeksan taloa ja asukkaat olivat ortodokseja. 1600-luvun puolivälissä ortodoksit pakenivat Venäjälle ja tilalle tuli luterilaisia Savosta. Isonvihan jälkeen kylässä oli yli kymmenen taloa. Kylän vanhin osa näyttää sijainneen vaaran ylimmällä laella ja asutus alkoi levitä vaaran huipulta etelään sodan jälkeen 1720-luvulta alkaen.
Further reading (as the agency lists it)
Veijo Saloheimo, Pohjoiskarjalalainen kulttuurimaisema. Pohjois-Karjalan rakennusperinnettä. Toim. Rauni Säisä. Pohjois-Karjalan taidetoimikunta - Pohjois-Karjalan museo 1982.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö.
Ympäristöministeriö. Mietintö 66/1992.
Lauri Putkonen (toim.), Kansallismaisema. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto 1993.
Anne Grönlund et al., Pohjois-Karjalan perinnemaisemat. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 61. Joensuu 1998.
Pasi Siistonen, Kiihtelysvaaran kulttuuriympäristö-ohjelma. Suomen ympäristö 375. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 1999.
Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
In the Finnish village typology, Heinävaara is an excellent example of the vaarakylä type in terms of its settlement structure.
The farm centres of this typical vaarakylä are located on both sides of the old road between Tohmajärvi and Liperi. The density and grouping of buildings varies between the northern and southern ends of the village row. Traditional farm building stock has survived, for example in the farmyards of Koljola and Piippola. The oldest of the village's buildings date from the 18th century. The old part of the Heinävaara school dates from 1908, and opposite it, on the northeast side of the village street, is a shop from 1919. New construction disturbs the overall picture in places.
The old Tohmajärvi road, which forms the backbone of the village, dates from the 17th century. From the village it leads north along the ridges, through the villages of Selkie and Mönni in Kontiolahti. Magnificent views open from the roadside as far as Kangasvesi.
Heinävaara is part of the nationally valuable landscape area Heinävaara-Selkie. The vaarakylät of North Karelia are one of our national landscapes.
History
The village of Heinävaara is first mentioned in the land registers in 1618, when it had two farms. By 1631 the village already had seven or eight farms, and its inhabitants were Orthodox. In the mid-17th century the Orthodox fled to Russia and Lutherans from Savonia took their place. After the Great Wrath (Isonviha), the village had more than ten farms. The oldest part of the village appears to have been on the highest top of the hill, and settlement began to spread south from the summit after the war, from the 1720s onwards.