RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Mekrijärven kylä ja Sissolan talo
Ilomantsi, Pohjois-Karjala, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- koulu, kylä, merkkimieskoti, pihapiiri, talonpoikaistalo, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Ilomantsi
- Region
- Pohjois-Karjala
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.76931, 30.97588
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1098
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Mekrijärven kylä ja varsinkin Sissolan rakennuskanta liittyvät merkittävällä tavalla runonlaulajasukuihin ja varhaisimpiin kalevalaisten runojen keruumatkoihin. Mekrijärvi on Pohjois-Karjalan vanhimpiin asutusseutuihin lukeutuvan Ilomantsin vanhimpia kyliä.
Mekrijärven ja Koitajoen välisellä kannaksella sijaitsevassa kylässä on vanhaa rakennuskantaa maantien varrella ja tilusteiden päissä. Merkittävin rakennusryhmä on kylän särkällä sijaitseva Sissolan vanha pihapiiri ja sen naapurustossa oleva Linnun talo harmaine rakennuksineen. Kylän entinen kansakoulu on vuodelta 1924 (Arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg) ja nykyisin Joensuun yliopiston Mekrijärven tutkimusasemana.
Mekrijärven rantaviivaa myötäilevällä, kylän läpi kulkevalla särkällä sijaitsee Sissolan talo, jonka rakennusryhmä koostuu kahdesta asuinrakennuksesta ja aitasta sekä 1900-luvulla rakennetuista navetasta, saunasta ja ladosta. Sissola on ainoa maamme rajojen sisäpuolella oleva runonlauluperinteeseen liittyvä alkuperäisellä paikallaan oleva rakennusryhmä. Sissola on kalevalaiseen runonlauluperinteeseen liittyvä rakennusmuistomerkki ja sillä on erittäin keskeinen asema Mekrijärven kylän maisemassa ja sen kulttuurihistoriallinen arvo perustuu ennen kaikkea henkilöhistorialliseen arvoon ja karjalaiseen kulttuuriperintöön.
Historia
Mekrijärven kylässä oli 1500-luvulla jo parikymmentä taloa. Sissolan tila tunnettiin 1600-luvulla Mekrijärven rälssin hovileirinä. Ensimmäinen tilalla asunut Sissonen oli Osippa Sissonpoika (main. 1731-1744), josta alkaen tila pysyi suvun hallussa 1900-luvulle saakka.
Ilomantsissa liikkunut kansanrunoudentutkija ja arkeologi D.E.D. Europaeus löysi 1845 Mekrijärven suuret runonlaulajat Simana Huohvanaisen ja Simana Sissosen, jota on pidetty parhaana Suomen puoleisena runonlaulajana. Hänen välittämänsä laulut tulivat Elias Lönnrotin uuden Kalevalan hyödyksi.
Ilomantsin kunta lahjoitti 1993 Sissolan Museovirastolle, jonka toimesta kaikki rakennukset, piha-alue ja lähiympäristö kunnostettiin. Kunnostettuina rakennukset ovat Joensuun yliopiston Mekrijärven tutkimusaseman käytössä, mikä vastaa rakennusten kulttuurihistoriallista luonnetta.
Further reading (as the agency lists it)
Veijo Saloheimo, Pohjois-Karjalan historia II. Joensuun korkeakoulun julkaisuja sarja A no 6. Joensuu 1976.
Irma Lounatvuori, Mekrijärven Sissola, Simana Sissosen kotitalo. Runon ja tieteen Mekrijärvi. Toim. Jorma Aho. Lappeenranta 1985.
Kirsti Kovanen ja Leena Saraste, Arkkitehtuuri Itä-Suomessa. Meijän miljöö. Jyväskylä 1989.
Heikki Kupiainen, Pohjois-Karjalan laulajat ja laulumaat. Runonetsijöiden jäljillä autonomian ajan Suomessa. Historian tutkimuksia-Studies in History N:o 7. Joensuun yliopisto. Joensuu 1989
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö.
Ympäristöministeriö. Mietintö 66/1992.
Lauri Putkonen (toim.), Kansallismaisema. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto 1993.
Maija Kairamo ja Irma Lounatvuori, Katkelmia Mekrijärven Sissolan rakennushistoriaan ja katsaus tehtyihin korjaustöihin. Mekrijärven Sissola. Runojen ranta. Suomalaisen kirjallisuuden seura 626. Pieksämäki 1995.
Taneli Kolström ja Jouko Meriläinen, Sissolan Iivanan pirtin iän määritys. Joensuun yliopisto 2002.
Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The village of Mekrijärvi, and especially the building stock of Sissola, are significantly connected with the singer families and with the earliest collecting journeys for Kalevalaic runes. Mekrijärvi is one of the oldest villages of Ilomantsi, which belongs to the oldest settled areas of North Karelia.
In the village, on the isthmus between Mekrijärvi and Koitajoki, there is old building stock along the road and at the heads of the tilus field strips. The most important building group is the old Sissola farmyard on the sandy ridge in the village, and the Linnun talo with its grey buildings in its neighbourhood. The village's former elementary school dates from 1924 (Arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg) and today serves as the Mekrijärvi research station of Joensuu University.
On the sandy ridge that follows the shoreline of Mekrijärvi and runs through the village is Sissola farm, whose building group consists of two residential buildings and a granary storehouse, together with a cowshed, sauna and barn built in the 20th century. Sissola is the only building group within our country's borders connected with the Kalevalaic runo-singing tradition that remains in its original location. Sissola is a building monument connected with the Kalevalaic runo-singing tradition and has a very central position in the landscape of Mekrijärvi village, and its cultural-historical value rests above all on its personal historical value and on Karelian cultural heritage.
History
In the 16th century there were already some twenty farms in Mekrijärvi village. In the 17th century the Sissola estate was known as the court camp of the Mekrijärvi rälssi estate. The first Sissonen to live on the farm was Osippa Sissonpoika (mentioned 1731-1744), from whom the farm remained in the family's possession until the 20th century.
The folklore researcher and archaeologist D.E.D. Europaeus, who travelled in Ilomantsi, discovered in 1845 the great Mekrijärvi singers Simana Huohvanainen and Simana Sissonen, who is regarded as the best runo-singer on the Finnish side. The songs he passed on benefited Elias Lönnrot's new Kalevala.
In 1993 the municipality of Ilomantsi donated Sissola to the Museovirasto, by which all the buildings, the yard area and the immediate surroundings were restored. Once restored, the buildings are used by the Mekrijärvi research station of Joensuu University, which corresponds to the buildings' cultural-historical character.