RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Keiteleen - Iisveden reitin kanavat
Konnevesi, Rautalampi, Useita maakuntia, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kanava, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipalities
- Konnevesi, Rautalampi
- Region
- Useita maakuntia
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.75885, 26.41699
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1077
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Rautalammin Kerkonkosken ja Kiesimän väylät sekä Konneveden Neiturin väylä ovat puunjalostusteollisuuden tarpeita varten rakennettuja ja muodostavat maisemallisesti merkittävän osan Keiteleen-Iisveden kanavareittiä.
Kiesimän- ja Neiturintaipaleen kanavat rakennettiin osana väylää 1918-1927. Kerkonkoski yhdistää Niiniveden ja Kiesimäjärven, Kiesimän kanava Kiesimäjärven ja Konneveden, josta Neiturin kanavan kautta on yhteys Keiteleelle.
Kanavat ovat palvelleet uittoa, myöhemmin huviveneilyä. Kerkonkosken varrella sijaitsee vanha mylly ja meijeri ja alueeseen liittyy myös muistoja sahateollisuudesta.
Historia
Vesitiet ovat olleet tärkeitä reittejä puunjalostusteollisuuden kehittämisessä. Rautalammin ja Konneveden kanavat ovat myöhäinen 1900-luvun alkuvuosikymmenten toteutus Itä-Suomen ja Keski-Suomen vesistöjä yhdistävästä vesireitistä, jonka aikaansaamiseksi rakennettiin kanavia vesistön kapeikkoihin ja kannasten poikki.
Päijänteen pohjoispuolella olevien suurten vesistöjen kanavoimista tutkittiin useaan otteeseen 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Kanavat liittyivät samaan aikaan suunnitteilla olleisiin rautatiehankkeisiin. Suonenjoelta rakennettiin 1889 rautatie Iisveden rantaan. Vesistön pohjoisosa, Pielisjärven suunnan kanavat Säviä ja Kolu, rakennettiin 1890-luvulla. Samaan aikaan luovuttiin Keiteleen ja Päijänteen yhdistämisestä kanavalla.
Keiteleen ja Iisveden yhdistäminen kanavilla siirtyi 1910-luvulle, jolloin aloitettiin Neiturintaipaleen, Kiesimäntaipaleen ja Kerkonkosken sulkukanavien rakennustyöt. Töitä hidastivat maailmansota, Suomen itsenäistyminen, hintatason nousu ja määrärahojen puute. Kerkonkosken ja Neiturintaipaleen kanavat valmistuivat 1926 sekä Kiesimäntaival seuraavana vuonna. Neiturintaipaleelle ja Kerkonkoskelle rakennettiin kanavamiesten asuntojen lisäksi asunto kanavakasöörille.
Further reading (as the agency lists it)
TVH:n vuosikirjat 1866-1916, 1860-1887.
Eino Puramo, Itä-Suomen vesitiekysymys 1800-luvulla. Helsinki 1952.
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.
Sisävesiliikennettä Pohjois-Savossa. Kuopion museo 1987.
Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991.
Teija Ahola, Rautalammin Kerkonkosken kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma 2000.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Kerkonkoski and Kiesimä waterways in Rautalampi and the Neitur waterway in Konnevesi were built to meet the needs of the wood-processing industry and form a landscape-significant part of the Keitele-Iisvesi canal route.
The Kiesimä and Neiturintaipale canals were built as part of the waterway in 1918-1927. Kerkonkoski connects Niinivesi and Kiesimäjärvi, the Kiesimä canal connects Kiesimäjärvi and Konnevesi, from which there is a connection to Keitele via the Neitur canal.
The canals have served timber floating and, later, recreational boating. Along Kerkonkoski there is an old mill and dairy, and the area also has memories of the sawmill industry.
History
Waterways have been important routes in the development of the wood-processing industry. The Rautalampi and Konnevesi canals are a late realisation, from the early decades of the 20th century, of a waterway linking the water systems of Eastern and Central Finland, for which canals were built through narrows and across isthmuses in the water system.
The canalisation of the large water systems north of Päijänne was investigated on several occasions after the mid-19th century. The canals were connected with railway projects that were being planned at the same time. A railway was built from Suonenjoki to the shore of Iisvesi in 1889. The northern part of the water system, the canals towards Pielisjärvi, Säviä and Kolu, was built in the 1890s. At the same time, the plan to connect Keitele and Päijänne by canal was abandoned.
The joining of Keitele and Iisvesi by canals was postponed to the 1910s, when construction work began on the lock canals at Neiturintaipale, Kiesimäntaipale and Kerkonkoski. Work was slowed by the World War, Finland's independence, rising price levels and a shortage of appropriations. The Kerkonkoski and Neiturintaipale canals were completed in 1926, and the Kiesimäntaival the following year. Besides canal workers' dwellings, a residence was built at Neiturintaipale and at Kerkonkoski for the kanavakasööri.