RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Sorsakosken tehtaat ja tehdasyhdyskunta
Leppävirta, Pohjois-Savo, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- koulu, muu teollisuusrakennus, piensatama, pihapiiri, seurantalo, silta, työväen asuintalo, voimalaitos
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipality
- Leppävirta
- Region
- Pohjois-Savo
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.44923, 27.66132
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1059
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Sorsakosken sahan ja hienotaetehtaan ympärille kehittynyt teollisuustaajama edustaa hyvin 1800-luvun loppupuolella Sisä-Suomeen vesistöjen yhteyteen perustettuja pieniä teollisuusyhdyskuntia, joissa yhtiö on vastannut myös asuntojen ja peruspalveluiden rakentamisesta. Hackmanin tehtaan merkkituotteet ovat olleet käytössä Suomen kotitalouksissa 1900-luvun alkupuolelta alkaen.
Sorsakosken tehtaat sijoittuvat Niskaselkään laskevan jokiuoman koskipaikkaan. Tehdasrakennukset ovat kylän pääraitin varrella. Pienimittakaavaiset rakennukset on sovitettu jyrkkäpiirteisen maaston muotoihin.
Sorsakosken teollisuushistoria periytyy koskeen 1700-luvun lopulla perustetusta sahasta sekä Haringinlahden tilalle 1800-luvun alussa perustetuista tiilitehtaasta ja myllystä. Vanha myllyrakennus on Sorsakosken punatiilisistä teollisuusrakennuksista vanhin, siinä on toiminut ensimmäinen alaverstaaksi kutsuttu metalliverstas 1800-luvun lopusta. Siihen liittyvä voimala on vuodelta 1911. Yläverstaan vanhin osa hienotaeverstas on 1890-luvulta ja työkaluosasto 1900-luvun alkupuolelta. Tuotantorakennuksia on laajennettu useaan otteeseen. Voimalaitokset 1930- ja 1940-luvuilta sijaitsevat Sorsajoen ylä- ja alajuoksulla.
Tehdasyhdyskuntaan kuuluvista rakennuksista monet on rakennettu 1900-luvun alussa, kuten patoaltaan rannalla oleva kerhorakennus (alkujaan eläinlääkärin asuintalo), korkealla mäenkumpareella teollisuuslaitosten tuntumassa sijaitseva ns. kellotalo, jonka kellon soitto on kertonut työpäivän kulusta sekä tehtaan juhlasali ”Seurala”, jossa on toiminut myös elokuvateatteri. Sorsakosken vanhin koulu on Hackmanin rakennuttama, arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema hirsirakennus vuodelta 1923, nuorempi koulu on arkkitehti L.E. Hanstenin suunnittelema vuodelta 1953. Paloasema on 1800-luvun viljamakasiinissa.
Tehtaan omistukseen ja taajamaan liittyvät myös Haringinlahden ja Liisalan tilat. Haringinlahden tilan 1800-luvun lopun päärakennuksen nykyasu on vuodelta 1915. Pihapiiriin kuuluu monia talousrakennuksia, joista vanhimmat ovat 1800-luvun puolelta. Puistomaisen Liisalan talouskeskuksen vanhan päärakennuksen ulkoasu on 1800-luvun puolivälistä, talousrakennukset ovat 1800-luvulta.
Työväen asuntoalueet 1910-luvulta 1950-luvulle sijaitsevat tehdasalueen ympärillä. Vanhimmat Hackmanin rakennuttamat työväen kolme asuintaloa sijaitsevat Kuukonniemellä. Kouluja vastapäätä oleva tiilirunkoinen, kaksikerroksinen asuintalo on ainoa tehtaan rakennuttama varsinainen asuinkasarmi. 1930-luvulla tehtaan maistaan erottamilla tonteilla on omakotitaloja, mm. muutamia kymmeniä tyyppitaloja (Annala ja Honkalahden tyyppitalot). Kanavatien varressa on ruotsalaisilla tyyppitalopiirustuksilla rakennettuja suurehkoja hirsirunkoisia taloja, jotka on rakennettu yhtiön toimihenkilöille. Toisen maailmansodan jälkeen Liisalan tilalta erotetulla 35 hehtaarin alueella on 96 rintamamiehiä ja siirtolaisia varten kaavoitettua tonttia, joiden talotyypit on valittu yhtiön esittämistä malleista, joihin kuuluu Puutalo Oy:n suunnittelemia talopaketteja.
Sorsaveden rantalinjalla on 1920-1930-luvun venevajoja. Pienvenesatama juontuu huonoista maantieyhteyksistä ja yhtiön myötämielisestä suhtautumisesta saarien ja rantojen virkistyskäyttöön.
Historia
Sorsakosken teollinen toiminta alkoi 1787 everstiluutnantti Herman von Burghausenin perustaessa koskeen sahalaitoksen. Muutamaa vuotta myöhemmin hän perusti Haringinlahden tilalle kosken varteen tiilitehtaan ja ratasmyllyn.
Viipurilainen kauppahuone Hackman & Co osti osan sahasta ja alueen kiinteistöistä 1800-luvun alussa ja Haringinlahden tilan 1818. 1900-luvun vaihteessa Hackman hankki kaksi muuta alueen tilaa Liisalan ja Marttilan.
Sorsakoskesta tuli Hackmanin yhtiön sahaustoiminnan keskuspaikka, josta johdettiin kauppahuoneen eri puolilla Itä-Suomea olevia sahoja. Puunkuljetusta helpottamaan yhtiö rakennutti pohjoispuolella olevalle Suonenjoelle Kuivataipaleen kanavan 1860-luvulla, kanavaa hyödynnettiin myöhemmin metalliteollisuuden tuotteiden kuljetukseen. Saha uusittiin 1800-luvulla kahdesti, mutta sen tuhouduttua tulipalossa 1890-luvun lopussa sitä ei enää rakennettu uudelleen, vaan Sorsakoskella siirryttiin metalliteollisuuteen. Aterimista ja teräskattiloista tunnetun Sorsakosken hienotaetehtaan toiminta alkoi 1890-luvulla, jolloin Hackmanin viipurilaisen hienotakomon laitteistot siirrettiin Sorsakoskelle. Hienotaetehtaassa valmistettiin aluksi puukkoja ja luistimia.
Hackman aloitti 1902 huokean, yhdestä kappaleesta taottavan aterimen valmistuksen. Ruostumattomasta teräksestä olevien aterinten valmistus alkoi 1923 ja Sorsakosken tehdas laajeni voimakkaasti. 1930-luvun puolivälissä tehdas työllisti noin 400 henkilöä. Tehdasalueelle perustettiin sekä ammatti- että kansakoulu 1935.
Sotien jälkeisten maanluovutuslakien perusteella yhtiön viljelysmaista muodostettiin viljelystiloja ja Sorsakosken alueelle asutettiin noin 400 karjalaista siirtolaista.
1950-luvulla Sorsakosken tuotevalikoimaan tulivat kahvipannut, kattilat ja muut keittiötarvikkeet. 1960-luvulla Hackman uudisti mallistoaan muotoilijoinaan Kaj Franck, Adolf Babel ja Bertel Gardberg. Gardberg palkittiin mm. Finnline-sarjastaan Milanon triennalessa 1957.
Sorsakosken aterintehdas siirtyi 2003 osaksi Iittala Oyj:tä. Fiskars osti Iittalan 2007.
Further reading (as the agency lists it)
Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Tutkimus 4/1988.
Sorsakoski - kylä tehtaan varjossa. Sorsakosken kylätoimikunta 1989.
Kaisa-Mari Immonen, Sorsakosken kulttuuriympäristön hoito-ohjelma. 1997.
Sirpa Sivonen, Sorsakosken kylän kulttuuriympäristöohjelma. Leppävirran kunta 1997.
Jouko Kokkonen, Kuin Hackmanin hyllyltä. Sorsakosken tehtaan työperinnekirja. Sorsakoski-Seura 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The industrial settlement that developed around the Sorsakoski sawmill and hienotae factory represents well the small industrial communities founded in the late 19th century in Inland Finland alongside waterways, where the company was also responsible for building housing and basic services. Hackman factory's branded products have been in use in Finnish households from the early 20th century onward.
The Sorsakoski factories are located at a rapids site on the river channel flowing into Niskaselkä. The factory buildings are along the village's main street. The small-scale buildings are fitted to the contours of the steep terrain.
The industrial history of Sorsakoski dates back to the sawmill founded on the rapids at the end of the 18th century, and to the brick factory and mill founded at the beginning of the 19th century on the Haringinlahti farm. The old mill building is the oldest of Sorsakoski's red-brick industrial buildings; the first metal workshop, known as the lower workshop (alaverstas), has operated in it since the end of the 19th century. The associated power plant dates from 1911. The oldest part of the upper workshop, the hienotae workshop, dates from the 1890s, and the tool department from the early 20th century. Production buildings have been extended on several occasions. The power stations from the 1930s and 1940s are located on the upper and lower reaches of the Sorsajoki river.
Many of the buildings in the factory community were built in the early 20th century, such as the club building on the shore of the dam basin (originally a veterinarian's residence), the so-called clock house on a high hill near the industrial plants, whose bell ringing marked the course of the working day, and the factory's assembly hall ”Seurala”, which also housed a cinema. Sorsakoski's oldest school is a log building built for Hackman, designed by architect Uno Ullberg, dating from 1923; the younger school was designed by architect L.E. Hansten and dates from 1953. The fire station is in a 19th-century grain storehouse.
The Haringinlahti and Liisala farms are also associated with the factory's ownership and the settlement. The present appearance of the main building of the Haringinlahti farm, from the late 19th century, dates from 1915. The farmyard includes many outbuildings, the oldest of which date from the 19th century. The exterior of the old main building of the park-like Liisala farm centre dates from the mid-19th century; the outbuildings are from the 19th century.
Workers' housing areas from the 1910s to the 1950s are located around the factory area. The three oldest workers' apartment houses built by Hackman are located at Kuukonniemi. The brick-framed, two-storey residential building opposite the schools is the only actual residential barracks built by the factory. In the 1930s, on plots separated from the factory's land, there are detached houses, including several dozen standard-design houses (the Annala and Honkalahti type houses). Along Kanavatie there are fairly large log-framed houses built from Swedish standard-design drawings, constructed for the company's white-collar staff. After the Second World War, on a 35-hectare area separated from the Liisala farm, 96 plots were zoned for front-line veterans and settlers. Their house types were chosen from models proposed by the company, which include house packages designed by Puutalo Oy.
On the shoreline of Lake Sorsavesi there are boathouses from the 1920s and 1930s. The small-boat harbour stems from poor road connections and the company's favourable attitude toward the recreational use of islands and shores.
History
Industrial activity at Sorsakoski began in 1787, when Lieutenant Colonel Herman von Burghausen founded a sawmill on the rapids. A few years later he founded a brick factory and a water-wheel mill at the Haringinlahti farm, beside the rapids.
The Viipuri trading house Hackman & Co bought part of the sawmill and the area's properties at the beginning of the 19th century, and the Haringinlahti farm in 1818. At the turn of the 20th century Hackman acquired two other farms in the area, Liisala and Marttila.
Sorsakoski became the centre of the Hackman company's sawmilling operations, from which the trading house's sawmills in various parts of Eastern Finland were managed. To ease timber transport, the company built the Kuivataipale Canal in the 1860s to Suonenjoki, located to the north; the canal was later used to transport metal industry products. The sawmill was rebuilt twice in the 19th century, but after it was destroyed by fire at the end of the 1890s it was not rebuilt, and Sorsakoski turned to the metal industry. Production at the hienotae factory at Sorsakoski, known for cutlery and steel boilers, began in the 1890s, when the equipment of Hackman's Viipuri hienotakomo was moved to Sorsakoski. Initially the hienotae factory made knives and skates.
In 1902 Hackman began making inexpensive cutlery forged from a single piece. Production of stainless-steel cutlery began in 1923, and the Sorsakoski factory expanded strongly. In the mid-1930s the factory employed about 400 people. A vocational school and a primary school were both established in the factory area in 1935.
Under the land-transfer laws following the wars, farms were formed from the company's farmland, and about 400 Karelian settlers were resettled in the Sorsakoski area.
In the 1950s coffee pots, pans and other kitchen utensils joined Sorsakoski's product range. In the 1960s Hackman renewed its range with designers Kaj Franck, Adolf Babel and Bertel Gardberg. Gardberg was awarded a prize at the Milan Triennale in 1957, among other things for his Finnline series.
The Sorsakoski cutlery factory became part of Iittala Oyj in 2003. Fiskars bought Iittala in 2007.