RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Riuttalan talomuseo
Kuopio, Pohjois-Savo, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- museo, talonpoikaistalo, talonpoikaistalo
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Kuopio
- Region
- Pohjois-Savo
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.98749, 27.11679
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1050
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Riuttalan kylän Riuttalan pihapiirin rakennuskanta on monipuolinen esimerkki talonpoikaisrakentamisesta. Se tuo tärkeän pohjoissavolaista asumistapaa ja maanviljelyselinkeinoa kuvastavan lisän Suomen talonpoikaisarkkitehtuurin kokonaisuuteen.
Riuttalan talonpoikaistalo sijaitsee Riuttasjärvestä nousevalla peltorinteellä. Neljältä sivustalta umpeen rakennettu asuinpiha on lähellä metsänrajaa. Umpipihan muodostavat päärakennus eli pihakartano, pihanpää, navetta-sikala ja aittakartano. Riuttalan rakennuskantaan kuuluu kaikkiaan 26 rakennusta, joista nuottakota, pyykkikota, lypsykatos ja lato sijaitsevat aivan järven rannassa. Päärakennus on vuodelta 1852. Se on Pohjois-Savolle tyypillinen vuoraamaton hirsirunkoinen parituparakennus, jossa on ulkoeteinen, porstua, kaksi kamaria sekä porstuasta erotettu kamari ja ruokahuone. Pihanpää on alkuaan ollut kesä- ja vieraskäytössä.
Historia
Ensimmäinen tieto Riuttalasta on 1650-luvulta, jolloin se mainitaan Pehr Brahen teettämässä Kajaanin vapaaherrakunnan kartassa. 1700-luvulta saakka Riuttala oli saman suvun (Tiitinen-Korhonen-Ikäheimo) omistuksessa. Riuttalan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö hankki 1975 haltuunsa Riuttalan talon ja 14 hehtaarin määräalan säilyttääkseen kohteen pohjoissavolaisen talonpoikaiskulttuurin muistomerkkinä. Samana vuonna käynnistettiin korjaustyöt ja Riuttala voitiin pian avata yleisölle.
Further reading (as the agency lists it)
Toivo Tikkanen, Riuttalan talomuseo. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. 1988.
Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten. Pohjois-Savon liitto 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The building stock of the Riuttala courtyard group in Riuttala village is a diverse example of farmhouse construction. It represents a valuable addition to the overall picture of Finnish farmhouse architecture, illustrating the residential customs and agricultural livelihood typical of North Savo.
The Riuttala farmhouse lies on a field slope rising from Lake Riuttasjärvi. The residential courtyard, enclosed on four sides by buildings, lies close to the edge of the forest. The enclosed courtyard is formed by the main building, i.e. pihakartano, the pihanpää, the navetta-sikala and the aittakartano. The Riuttala building stock comprises 26 buildings in total, of which the nuottakota, pyykkikota, lypsykatos and lato are located right on the lakeshore. The main building dates from 1852. It is an unlined log-built parituparakennus typical of North Savo, with an ulkoeteinen, porstua, two kamari rooms, and a kamari and dining room separated from the porstua. The pihanpää was originally used in summer and for guests.
History
The first record of Riuttala dates from the 1650s, when it is mentioned on the map of the Kajaani barony commissioned by Pehr Brahe. From the 18th century onwards, Riuttala remained in the ownership of the same family (Tiitinen-Korhonen-Ikäheimo). In 1975 the Riuttalan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö acquired the Riuttala house and a 14-hectare separate plot in order to preserve the site as a monument to pohjoissavolainen peasant culture. Restoration work began the same year, and Riuttala was soon opened to the public.