RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Keimiöniemen kalakentät
Muonio, Lappi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kausiasunto, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipality
- Muonio
- Region
- Lappi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 67.92653, 24.04665
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1032
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Jerisjärven Keimiöniemi on yksi Suomen Lapin historiallisesti tunnetuimmista ja kokonaisuutena parhaiten säilyneistä kalakentistä. Niemen suoralla länsirannalla on pitkänä rivinä toistakymmentä hirsirakenteista kalapirttiä kala-aittoineen. Kenttärannan nykyinen rakennuskanta on osin 1800-luvulta. Kalakenttä on ainutlaatuinen muistuma suomalaisen uudisasutuksen ja kaukonautinnan ajoista Lapinmailla aina keskiajalta alkaen.
Alueen merkitystä korostaa sen yhä jatkuva, alkuperäistä vastaava käyttö. Jerisjärven pohjoispäässä Keimiönniemen kalakentällä on toistakymmentä pientä hirsistä kalapirttiä sesonkikalastajien käytössä. Kalapirtit ja -aitat ovat kentällä neljässä ryhmässä. Kapeat kujat liittävät ryhmien ympärillä olevat avoimet tilat toisiinsa. Pirteistä vanhimmat ovat 1700-luvulta. Rakennusten ympäristössä on avointa kenttää ja metsää. Keimiötunturi muodostaa Jerisjärven rannalla sijaisevien kalapirttien vaikuttavan taustamaiseman.
Pohjoisimmassa ryhmässä on Lahen, Nivan, Nivan Iiskon ja Muotkan kentät, seuraavassa Töyrän, Rikinän, Ollin ja Lassin kentät. Eteläisimmässä ryhmässä ovat Torpan, Roimaan (Kolströmin) ja Vullon kentät, siitä pohjoiseen Liikavainion ja Rikinän Juhon kentät. Kenttien edustalla on Lakan, Kiven ja Kannon apajapaikat. Rikinän, Ollin, Rikinän Juhon ja Vuollon kentillä on pirttien lisäksi erilliset aitat, muilla kentillä aitat liittyvät pirttiin. Kentillä on myös verkkojen kuivaustelineitä.
Historia
Tornion seudun asukkaat kalastivat Muonion järvillä jo ennen seudun asuttamista. Vuoden 1553 veroluettelojen mukaan Ylitornion armassaarelaisten kalastusalueeseen kuuluvan Jerisjärven mainittiin olevan yksi kalaisimmista. Ylitorniolaiset kalastivat Jerisjärvellä 1800-luvulle saakka eli suorittivat kruunulle veroa oikeudestaan 1553-1801.
Jerisjärven kalastuoikeus kuului ikimuistoisena nautintana tietyille taloille, joilla oli myös oikeus rakentaa kalamajansa järven rannalle. Isonjaon jälkeen perustetuilla taloilla kalastusoikeutta ei ollut. Alunperin kalapirttejä oli paitsi Keimiönniemllä myös Jerisjärven saarilla.
Jerisjärven tärkeimmät pyyntikalat olivat siika ja muikku. Matalikot, joilta pyydettiin kalaa nuotalla, oli jaettu maamerkkien mukaan lääneihin. Kesäpyynnin paras kala oli siika, mutta syksy oli Jerisjärven varsinainen pyyntiaika. Osa eväistä ajettiin jo talvisin kalakentän aittoihin. Syksyisin pyyntipaikat jaettiin arpomalla ja apajapaikkaa vaihdettiin päivittäin. Parhaat kalapaikat, kuusi suurta apajaa, olivat kalakentän edustalla. Vastarannalla olivat maamerkit, joiden mukaan pyydykset suunnattíin. Nuotan lisäksi kalaa pyydettiin erilaisilla verkoilla. Apajanjaossa noudatettiin tarkkoja sääntöjä.
Further reading (as the agency lists it)
Onni Vuorio, Jerisjärven kalastus ja vanhat kalapirtit. Tornionlaakson vuosikirja 1963.
Olli Kivinen, Keimiöniemi. Rantakaava ja alueen kehittämissuunnitelma. 1982.
Lapin rakennusperintö. Lapin läänin rakennusperinne ry. 1984.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto 1993.
Olavi Anttila ja Erkki Kitkiöjoki, Jerisjärvi Muonion historiassa ja Salkokentän uudelleen rakentaminen. Salkokentän osakaskunta 2005.
"Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi" -inventointihanke 2004-2008, aineistot. Lapin ympäristökeskus.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Keimiöniemi at Jerisjärvi is one of the most historically renowned and, as a whole, best preserved fishing fields in Finnish Lapland. Along the straight western shore of the headland, a long row of more than a dozen log fishing cabins stands together with their fish storehouses. The present building stock of the fishing shore is partly from the 19th century. The fishing field is a unique reminder of Finnish pioneer settlement and of distant resource use in Lapland, going back to the Middle Ages.
The significance of the area is emphasised by its continuing use, which corresponds to the original. At the northern end of Jerisjärvi, the Keimiönniemi fishing field has more than a dozen small log fishing cabins used by seasonal fishermen. The fishing cabins and fish storehouses are in four groups on the field. Narrow lanes connect the open spaces around the groups to one another. The oldest of the cabins date from the 18th century. The buildings are surrounded by open field and forest. The Keimiötunturi fell forms the impressive backdrop to the fishing cabins situated on the shore of Jerisjärvi.
The northernmost group comprises the Lahe, Niva, Niva Iisko and Muotka fields; the next has the Töyrä, Rikinä, Olli and Lassi fields. The southernmost group contains the Torppa, Roimaa (Kolströmi) and Vullo fields, and north of it the Liikavainio and Rikinä Juho fields. In front of the fields are the Laka, Kivi and Kanto fishing spots. The Rikinä, Olli, Rikinä Juho and Vuollo fields have separate storehouses in addition to the cabins; on the other fields the storehouses are attached to the cabin. The fields also have net-drying racks.
History
Residents of the Tornio region fished in the lakes of Muonio already before the area was settled. According to the tax registers of 1553, Jerisjärvi, which belonged to the fishing area of the Armassaari people of Ylitornio, was mentioned as one of the richest in fish. The people of Ylitornio fished at Jerisjärvi until the 19th century, that is, they paid tax to the Crown for their right from 1553 to 1801.
Fishing rights at Jerisjärvi belonged, by time-immemorial usage, to certain farms, which also had the right to build their fishing cabins on the lake shore. Farms established after the Great Partition had no fishing rights. Originally there were fishing cabins not only at Keimiöniemi but also on the islands of Jerisjärvi.
The most important catch fish at Jerisjärvi were whitefish and vendace. The shallows where fish were caught with seine nets were divided into läänit according to landmarks. The best catch fish in summer fishing was whitefish, but autumn was the real fishing season at Jerisjärvi. Part of the catch was already transported to the fish storehouses of the fishing field in winter. In autumn the fishing places were allocated by lot, and the apaja spot was changed daily. The best fishing places, six large apajas, were in front of the fishing field. On the opposite shore were landmarks by which the fishing gear was aligned. In addition to seine nets, fish were caught with various kinds of nets. Strict rules were observed in the division of apajas.